Liito-oravat Pajamäessä

Liito-orava on puhututtanut pajamäkeläisiä jo pitkään. Onkin hyvä tietää, millaisesta otuksesta on kyse, ja mitä sen suojelu tarkoittaa. 

Liito-orava pähkinänkuoressa

Liito-orava (Pteromys volans) on hiukan tavallista oravaa pienempi vaaleanharmaa jyrsijä. Se on yöeläin, joka liikkuu hämärässä ja yöaikaan. Päivisin liito-orava lepää jossakin monista puunkolossa, risupesässä tai pöntössä sijaitsevista pesistään. Liito-orava ei nuku talviunta.

Jos liito-oravan pesintä onnistuu, synnyttää naaras kevään ja kesän aikana yhden tai kaksi poikuetta. Yhdessä poikueessa on keskimäärin 2-3 poikasta. Poikaset lähtevät pesästä muutaman kuukauden ikäisinä ja etsivät itselleen oman reviirin. Liito-orava elää tavallisesti noin 3-5-vuotiaaksi.

Liito-orava viihtyy erityisen hyvin Patterimäen länsipuolen kaltaisessa lehtipuuvaltaisessa, vanhassa havumetsässä. Liito-orava syö muun muassa haavan, lepän ja koivun norkkoja sekä kesällä silmuja, lehtiä ja marjoja. Liito-orava liitää puusta puuhun etu- ja takajalkojensa välissä olevien liitopoimujen avulla. Se pystyy enimmillään liitämään 80 metrin mittaisen matkan.

Koska liito-orava on pienikokoinen yöeläjä, sitä voi olla vaikea havaita. Parhaiten liito-oravan elinpiirin voikin tunnistaa sen papanoista puun tyvellä. Liito-oravan papanat ovat pitkulaisen muotoisia ja suunnilleen riisinjyvän kokoisia. Kevättalvella papanat ovat kullankeltaisia. Kesää kohden niiden väri muuttuu vihertävän ruskeaksi. Liito-oravakartoitukset tulisikin tehdä keväisin, jolloin havainnot antavat luotettavimman kuvan liito-oravan elinpiiristä ja liikkeistä alueella.

Liito-orava on lailla suojeltu uhanalainen laji

Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä ja Suomen luonnonsuojelulailla tiukasti suojeltu laji, jonka kanta pienenee ja elinalueet sirpaloituvat nopeasti. EU:n alueella liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa. Viron kanta on erittäin uhanalainen, ja Suomessakin liito-oravakanta on suojelusta huolimatta jatkuvasti laskeva. Suomessa liito-orava kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lain nojalla kiellettyä.

  • Lisääntymis- ja levähdyspaikalla tarkoitetaan liito-oravan pesäpuuta (kolopuu, risupesäpuu tai pönttöpuu) ja sitä ympäröivää suojavyöhykettä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka on liito-oravan ydinalueen se paikka, jossa liito-orava lepää ja nukkuu päivisin sekä saa ja hoitaa poikasiaan (pesii).Koska liito-oravan tiedetään käyttävän samanaikaisesti useita pesiä, luokitellaan kaikki ao. ydinalueen kolo-, risupesä-, ja pönttöpuut sen lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Suojeluvelvoite koskee tällöin niitä kaikkia. Pesäpuiden lisäksi myös liito-oravan kulkuyhteydet ja ruokailupuut tulee säilyttää.
  • Liito-oravan ydinalue on lisääntymis- ja levähdyspaikkaa laajempi osa sen reviiriä. Liito-oravanaaraalla voi olla yhdellä reviirillään useita ydinalueita. Lisääntymis- ja levähdyspaikat ja ruokailupuut sijaitsevat papanoin rajatulla ydinalueella.
  • Liito-oravan reviiri on kokonaisuudessaan se alue, jolla liito-oravayksilö elää ja liikkuu. Reviirin koko vaihtelee sukupuolen mukaan. Liito-oravanaaraan reviiri on yleensä noin kahdeksan hehtaarin ja uroksen noin 60 hehtaarin laajuinen. Liito-oravanaaras elää koko elämänsä samalla reviirillä, eikä suvaitse sinne muita naaraita.

Jos esimerkiksi kaupunki haluaisi rakentaa liito-oravan ydinalueelle niin, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka häviää tai heikkenee, tulee rakennustöille hakea poikkeamislupa. Poikkeamisluvan myöntää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Poikkeamisluvan kriteerit ovat kuitenkin tiukat: on esimerkiksi osoitettava, että rakentamiselle on etsitty myös muita vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole löydetty.

Joskus liito-orava muuttaa alueelle, jolla on olemassa lainvoimainen asemakaava ja siihen liittyviä suunnitelmia. Liito-oravan suojeluvelvoite koskee kuitenkin myös näitä tilanteita. Vastuu aluetta koskevista luontoselvityksistä, ml. liito-oravatilanteen seuraamisesta on tällöin hankkeesta vastaavalla taholla. Ympäristöministeriö (2017) ohjeistaa kaupunkeja, kuntia ja ELY-keskuksia etsimään tällöin mahdollisuuksia muuttaa asemakaavaa siten, että ristiriitaa ei enää ole.

Liito-orava viihtyy Helsingin vanhoissa kaupunkimetsissä

Liito-oravan esiintyminen kertoo paljon myös sen elinympäristön laadusta, ja siksi sitä sanotaankin indikaattorilajiksi. Liito-orava on hyvä metsäisten viheralueiden laadun indikaattori niin luonnon- kuin virkistysarvojenkin puolesta: liito-oravan esiintyminen kertoo, että alueella on todennäköisesti myös muuta merkittävää lajistoa ja luonnonarvoja. Pajamäen metsän kaltaiset vanhat, monimuotoiset kaupunkimetsät sopivat hyvin liito-oravan elinpiiriksi. Ne tarjoavat liito-oravalle sekä suojaa että ravintoa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tuottaa ja ylläpitää kunnan ympäristöviranomaisena koko kaupungin kattavaa liito-oravan esiintymistietoa kaikille siitä kiinnostuneille tahoille. Tämä liito-oravan paikkatieto- ja raporttipohjainen esiintymistieto toimii pohjana, kun arvioidaan erilaisten hankkeiden lisäselvitystarpeita mm. tarkempien liito-oravaselvitysten teettämisessä. Helsingin kaupunki on teettänyt liito-oravakartoituksia vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2019. Kaupungin liito-oravakanta on vahvistunut tänä aikana.

Kaavoitus- ja infrahankkeissa (kuten Raide-Jokeri) tarkempien luontoselvitysten teettäminen on ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hankkeesta vastaavan tahon tai toiminnan harjoittajan vastuulla. Näin ollen Raide-Jokerin tapauksessa selvilläolovelvollisuus Patterimäen puunkaatojen vaikutuksista liito-oravan lakisääteisesti suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin oli Raide-Jokerin allianssilla.

Voit tarkastella liito-oravan ydinalueita Helsingissä Helsingin kaupungin karttapalvelussa (https://kartta.hel.fi/). Valitse: Ympäristö ja luonto > Arvokkaat luontokohteet > liito-oravan ydinalueet.

Liito-oravatilanne Pajamäen metsässä

Pajamäessä havaittiin liito-oravan ydinalue ensimmäisen kerran vuoden 2018 kartoituksen yhteydessä, asuinalueen ja Talin golfkentän välisellä metsäkaistaleella. Samassa kartoituksessa myös Patterimäen länsipuolisesta metsästä, Raide-Jokerin linjaukselta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyi liito-oravan papanoita ja pesäpuiksi soveltuvia kolopuita.

Vuonna 2019 Pajamäestä tunnistettiin myös toinen liito-oravan ydinalue, joka sijaitsee Patterimäen itäpuolella Raide-Jokerin linjauksen välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 2020 Pajamäestä tunnistettiin kolme liito-oravan ydinaluetta, joilla on yhteensä 12 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.

Liito-oravan elinmahdollisuudet ovat heikentyneet Pajamäessä vuosien 2020-2021 aikana merkittävästi, kun Raide-Jokerin ratalinjaa on rakennettu kahden liito-oravan ydinalueen halki Patterimäen molemmin puolin.

Pajamäkeläinen Janne Salomeri kuvasi Pajamäen liito-oravia videolle vuonna 2020:

Liito-oravan pesimäalueet jäivät Raide-Jokerin alle Patterimäen itä- ja länsipuolella. Mistä onkaan kyse?

Raide-Jokerin linjaus kulkee sekä Patterimäen itä- että länsipuolella liito-oravan ydinalueiden halki. Valitettavasti Raide-Jokerin rakennustöiden seurauksena menetettiin monta liito-oravan pesäpuuta suoja- ja ruokailupuineen. Lisätietoa tilanteesta, sen taustoista ja oikeusprosessin vaiheista:

Oletko nähnyt liito-oravan tai merkkejä siitä?

Jotta liito-oravan elinpiirejä ja liikkeitä koskeva tieto täsmentyy ja pysyy ajan tasalla, tulee kaikki lajia koskevat havainnot ilmoittaa  Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristötoimelle. Myös Pajamäki-seura on iloinen, jos saa tietää havainnoistasi!

Kerro ilmoituksesi yhteydessä, millainen havaintosi on (esimerkiksi liito-orava tai sen papanoita), missä teit havainnon, mistä puusta oli kyse ja kuinka paljon mahdollisia papanoita oli. Merkitse lisäksi ao. puu nauhalla. Jos mahdollista, liitä ilmoituksen yhteyteen havaintopaikan koordinaatit tai karttakuva.

Yhteystietoja:
Uudenmaan ELY-keskus: ympariston-asiakaspalvelu@ely.fi
Helsingin kaupunki / ympäristönsuojelu: ymk@hel.fi
Pajamäki-seura: pajamakiseura@gmail.com

Lähteitä ja lisätietoa:

Talin golfkenttä

Luonto1

Helsingin golfklubi on perustettu vuonna 1932 ja on Suomen vanhin golfseura. Golfkenttä sijaitsee Talin kartanon mailla Pitäjänmäellä rajautuen Pajamäkeen. Talin kenttä on 18-reikäinen puistomainen kenttä lähellä merta.

Talin golfkentän alue tarjoaa ainutlaatuisen kauniin ympäristön paitsi golfin harrastajille, myös lähialueen asukkaille ympärivuotisena virkistysalueena. Talvisin golfkentän hiihtoladut ja golfklubin kartanon pulkkamäet, kesäisin vehreänä uhkuvat vanhat lehtipuut ja kauniit viheriöt mahdollistavat poikkeuksellisten upeiden luontoelämysten kokemisen kentän kaikenikäisille käyttäjille.

Lisätietoja Helsingin golfklubin sivuilta. linkki http://golfpiste.com/helsingingolfklubi/

Lähialueen palvelut ja toimijat

Tulossa…

Pajamäen Pallo-Veikot (PPV)

Pajamäen Pallo-Veikot on kaupunginosan oma ylpeys, jo vuonna 1969 perustettu jalkapalloseura. PPV:n rivit koostuvat yhteensä lähes kolmestasadasta jalkapalloilijasta. Puna-valkoisessa asussaan voi nähdä pelaajia aina pikkujunioreista edustusjoukkueeseen sekä ikämiehiin ja -naisiin.

PPV treenaa pääasiassa omalla tekonurmikentällä Pajamäessä. Talvikaudella kentälle nousee oma kuplahalli.

PPV (seuran omat verkkosivut)
PPV Facebookissa

 

 

 

 

Kirjastoauto

Kirjastoauto pysähtyy Pajamäentie 6:n edessä olevalla pysäkilleen kerran viikossa maanantaisin klo 16.40-17.10 (syksy 2021) Suosittu palvelu kokoaa pajamäkeläisiä vauvasta vaariin.

Lisätietoja:
Helsingin kaupunginkirjasto HelMet

Pajamäen seurakuntakoti

Pitäjänmäen seurakunnan Pajamäen seurakuntakodilla on ympärivuotisesti säännöllistä toimintaa eri ikäisille pajamäkeläisille. Suurta suosiota nauttivat mm. perjantaisin tarjottava Kammarin lounas ja maanantaina alueen lapsiperheitä kokoava perhekerho.

Lisäksi seurakuntakotia on mahdollista varata perhejuhlia varten.

Lisätietoja toiminnasta ja yhteystiedot Pitäjänmäen seurakunnan sivuilta.

Apteekkimarket

Onneksi sairaanakin on apu lähellä: Pajamäen omasta apteekista saat reseptilääkkeet ja muut terveydenhoitoon liittyvät tuotteet helposti ja vaivattomasti tarvitsematta lähteä kauas kotoa.

Lisätiedot ja aukioloajat Apteekkimarketin sivuilta.

Leikkipuisto Pajamäki

Pandapuiston nimeäkin kantava leikkipuisto aivan Pajamäentien alussa kokoaa pienet pajamäkeläiset aitojensa sisälle niin sateella kuin paisteellakin. Oivallinen paikka verkostoitua kylän muiden lapsiperheiden kanssa!

Päiväkoti Pajamäki

Pajamäkeläislapsia on hoidettu turvallisessa ja viihtyisässä alueen päiväkodissa jo vuodesta 1965.

Lisätietoja Helsingin kaupungin sivuilta.

 

Parturi-Kampaamo

Parturi-kampaamo Aurin Salonki on lopettanut toimintansa palveltuaan vuosikymmeniä pajamäkeläisiä hiusasioissa.

Tällä hetkellä Pajamäkeä lähinnä oleva parturi-kampaamo Hiusmestarit löytyy n. 1 km päässä osoitteessa Purotie 3.   

 www.hiusmestarit.fi