Liito-oravat Pajamäessä

Liito-orava on puhututtanut pajamäkeläisiä jo pitkään. Onkin hyvä tietää, millaisesta otuksesta on kyse, ja mitä sen suojelu tarkoittaa.

Videoita Pajamäen liito-oravista (kuvaaja: Janne Salomeri):

Liito-orava pähkinänkuoressa

Liito-orava (Pteromys volans) on hiukan tavallista oravaa pienempi vaaleanharmaa jyrsijä. Se on yöeläin, joka liikkuu hämärässä ja yöaikaan. Päivisin liito-orava lepää jossakin monista puunkolossa, risupesässä tai pöntössä sijaitsevista pesistään. Liito-orava ei nuku talviunta.

Jos liito-oravan pesintä onnistuu, synnyttää naaras kevään ja kesän aikana yhden tai kaksi poikuetta. Yhdessä poikueessa on keskimäärin 2-3 poikasta. Poikaset lähtevät pesästä muutaman kuukauden ikäisinä ja etsivät itselleen oman reviirin. Liito-orava elää tavallisesti noin 3-5-vuotiaaksi.

Liito-orava viihtyy erityisen hyvin Patterimäen länsipuolen kaltaisessa lehtipuuvaltaisessa, vanhassa havumetsässä. Liito-orava syö muun muassa haavan, lepän ja koivun norkkoja sekä kesällä silmuja, lehtiä ja marjoja. Liito-orava liitää puusta puuhun etu- ja takajalkojensa välissä olevien liitopoimujen avulla. Se pystyy enimmillään liitämään 80 metrin mittaisen matkan.

Koska liito-orava on pienikokoinen yöeläjä, sitä voi olla vaikea havaita. Parhaiten liito-oravan elinpiirin voikin tunnistaa sen papanoista puun tyvellä. Liito-oravan papanat ovat pitkulaisen muotoisia ja suunnilleen riisinjyvän kokoisia. Kevättalvella papanat ovat kullankeltaisia. Kesää kohden niiden väri muuttuu vihertävän ruskeaksi. Liito-oravakartoitukset tulisikin tehdä keväisin, jolloin havainnot antavat luotettavimman kuvan liito-oravan elinpiiristä ja liikkeistä alueella.

Liito-orava on lailla suojeltu uhanalainen laji

Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä ja Suomen luonnonsuojelulailla tiukasti suojeltu laji, jonka kanta pienenee ja elinalueet sirpaloituvat nopeasti. EU:n alueella liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa. Viron kanta on erittäin uhanalainen, ja Suomessakin liito-oravakanta on suojelusta huolimatta jatkuvasti laskeva. Suomessa liito-orava kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lain nojalla kiellettyä.

  • Lisääntymis- ja levähdyspaikalla tarkoitetaan liito-oravan pesäpuuta (kolopuu, risupesäpuu tai pönttöpuu) ja sitä ympäröivää suojavyöhykettä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka on liito-oravan ydinalueen se paikka, jossa liito-orava lepää ja nukkuu päivisin sekä saa ja hoitaa poikasiaan (pesii).Koska liito-oravan tiedetään käyttävän samanaikaisesti useita pesiä, luokitellaan kaikki ao. ydinalueen kolo-, risupesä-, ja pönttöpuut sen lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Suojeluvelvoite koskee tällöin niitä kaikkia. Pesäpuiden lisäksi myös liito-oravan kulkuyhteydet ja ruokailupuut tulee säilyttää.
  • Liito-oravan ydinalue on lisääntymis- ja levähdyspaikkaa laajempi osa sen reviiriä. Liito-oravanaaraalla voi olla yhdellä reviirillään useita ydinalueita. Lisääntymis- ja levähdyspaikat ja ruokailupuut sijaitsevat papanoin rajatulla ydinalueella.
    Liito-oravan reviirin on kokonaisuudessaan se alue, jolla liito-oravayksilö elää ja liikkuu. Reviirin koko vaihtelee sukupuolen mukaan. Liito-oravanaaraan reviiri on yleensä noin kahdeksan hehtaarin ja uroksen noin 60 hehtaarin laajuinen. Liito-oravanaaras elää koko elämänsä samalla reviirillä eikä suvaitse sinne muita naaraita.

Jos esimerkiksi kaupunki haluaisi rakentaa liito-oravan ydinalueelle niin, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka häviää tai heikkenee, tulee rakennustöille hakea poikkeamislupa. Poikkeamisluvan myöntää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Poikkeamisluvan kriteerit ovat kuitenkin tiukat: on esimerkiksi osoitettava, että rakentamiselle on etsitty myös muita vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole löydetty.

Joskus liito-orava muuttaa alueelle, jolla on olemassa lainvoimainen asemakaava ja siihen liittyviä suunnitelmia. Liito-oravan suojeluvelvoite koskee kuitenkin myös näitä tilanteita. Vastuu aluetta koskevista luontoselvityksistä, ml. liito-oravatilanteen seuraamisesta on tällöin hankkeesta vastaavalla taholla. Ympäristöministeriö (2017) ohjeistaa kaupunkeja, kuntia ja ELY-keskuksia etsimään tällöin mahdollisuuksia muuttaa asemakaavaa siten, että ristiriitaa ei enää ole.

Liito-orava viihtyy Helsingin vanhoissa kaupunkimetsissä

Liito-oravan esiintyminen kertoo paljon myös sen elinympäristön laadusta, ja siksi sitä sanotaankin indikaattorilajiksi. Liito-orava on hyvä metsäisten viheralueiden laadun indikaattori niin luonnon- kuin virkistysarvojenkin puolesta: liito-oravan esiintyminen kertoo, että alueella on todennäköisesti myös muuta merkittävää lajistoa ja luonnonarvoja. Pajamäen metsän kaltaiset vanhat, monimuotoiset kaupunkimetsät sopivat hyvin liito-oravan elinpiiriksi. Ne tarjoavat liito-oravalle sekä suojaa että ravintoa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tuottaa ja ylläpitää kunnan ympäristöviranomaisena koko kaupungin kattavaa liito-oravan esiintymistietoa kaikille siitä kiinnostuneille tahoille. Tämä liito-oravan paikkatieto- ja raporttipohjainen esiintymistieto toimii pohjana, kun arvioidaan erilaisten hankkeiden lisäselvitystarpeita mm. tarkempien liito-oravaselvitysten teettämisessä. Helsingin kaupunki on teettänyt liito-oravakartoituksia vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2019. Kaupungin liito-oravakanta on vahvistunut tänä aikana.

Kaavoitus- ja infrahankkeissa (kuten Raide-Jokeri) tarkempien luontoselvitysten teettäminen on ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hankkeesta vastaavan tahon tai toiminnan harjoittajan vastuulla. Näin ollen Raide-Jokerin tapauksessa selvilläolovelvollisuus Patterimäen puunkaatojen vaikutuksista liito-oravan lakisääteisesti suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin on Raide-Jokerin Allianssilla.

Liito-oravatilanne Pajamäen metsässä

Pajamäessä havaittiin liito-oravan ydinalue ensimmäisen kerran vuoden 2018 kartoituksen yhteydessä, asuinalueen ja Talin golfkentän välisellä metsäkaistaleella. Samassa kartoituksessa myös Patterimäen länsipuolisesta metsästä, Raide-Jokerin linjaukselta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyi liito-oravan papanoita ja pesäpuiksi soveltuvia kolopuita. Kesällä 2019 nämä alueet on tulkittu yhdeksi liito-oravan ydinalueeksi.

Vuonna 2019 Pajamäestä on tunnistettu myös toinen liito-oravan ydinalue, joka sijaitsee Patterimäen itäpuolella Raide-Jokerin linjauksen välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 2020 Pajamäestä tunnistettiin kolme liito-oravan ydinaluetta, joilla on yhteensä 12 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.

Voit tarkastella liito-oravan ydinalueita Helsingissä Helsingin kaupungin karttapalvelussa (https://kartta.hel.fi/). Valitse: Ympäristö ja luonto > Arvokkaat luontokohteet > liito-oravan ydinalueet.

Oletko nähnyt liito-oravan tai merkkejä siitä?

Jotta liito-oravan elinpiirejä ja liikkeitä koskeva tieto täsmentyy ja pysyy ajan tasalla, kannattaa kaikki lajia koskevat havainnot ilmoittaa edelleen Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristötoimelle. Ajankohtaisen tilanteen vuoksi myös Pajamäki-seura on iloinen, jos saa tietää havainnoistasi!

Kerro ilmoituksesi yhteydessä, millainen havaintosi on (esimerkiksi liito-orava tai sen papanoita), missä teit havainnon, mistä puusta oli kyse ja kuinka paljon mahdollisia papanoita oli. Merkitse lisäksi ao. puu nauhalla. Jos mahdollista, liitä ilmoituksen yhteyteen havaintopaikan koordinaatit tai karttakuva.

Yhteystietoja:
Uudenmaan ELY-keskus: ympariston-asiakaspalvelu@ely.fi
Helsingin kaupunki / ympäristönsuojelu: ymk@hel.fi
Pajamäki-seura: pajamakiseura@gmail.com

Raide-Jokeri uhkaa liito-oravametsää Pajamäessä. Mistä onkaan kyse?

  • Raide-Jokerin linjaus kulkee sekä Patterimäen itä- että länsipuolella liito-oravan ydinalueiden halki. Molemmilla ydinalueilla on havaittu ja vahvistettu useita liito-oravan  lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
  • Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulailla ja EU:n luontodirektiivillä kielletty. Kielto koskee paitsi todettua pesäpuuta ja sen suoja-aluetta, myös muita ydinalueen kolo-, risupesä- ja pönttöpuita. Myös alueen ruokailu- ja kulkuyhteydet tulee suojella.
  • Rakentaminen liito-oravan ydinalueelle edellyttää poikkeamislupaa. Uudenmaan ELY-keskus myönsi Helsingin kaupungille poikkeamisluvan heinäkuussa 2020. Pajamäki-seuran ja Pro luonto ry:n mielestä poikkeamisluvan kriteerit eivät Patterimäen tapauksessa täyty. Yhdistykset valittivat Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen 10.8.2020. Lue lisää: Tiedote 11.8.2020
  • Taustaa tämänhetkiselle tilanteelle:
    • Helsingin kaupunki, Raide-Jokerin allianssi ja Uudenmaan ELY-keskus tiesivät liito-oravan asettuneen Raide-Jokerin linjaukselle ja sen läheisyyteen jo kevään 2018 liito-oravakartoituksen perusteella. Kartoituksen tulokset julkaistiin suurelle yleisölle vasta myöhemmin, talvella 2019.
    • Raide-Jokerin allianssin vastuulla oli seurata liito-oravatilanteen kehitystä alueella keväällä 2019 ennen rakennustöiden alkua. Tätä se ei kuitenkaan tehnyt. Helsingin kaupunki ei myöskään hakenut rakennustöille poikkeamislupaa Uudenmaan ELY-keskukselta.
    • Pajamäki-seura ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys hakivat toukokuussa 2019 Raide-Jokerin rakennustöille ensin toimenpidekieltoa Uudenmaan ELY-keskukselta, joka hylkäsi vaatimukset. Yhdistykset valittivat tästä ELY:n päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Välipäätöksessään hallinto-oikeus hylkäsi niiden vaatimukset. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haki edelleen valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus myönsi 22.7.2019 valitusluvan ja määräsi samalla alueelle toimenpidekiellon.
    • 18.2.2020 Helsingin hallinto-oikeus palautti asian Uudenmaan ELY-keskuksen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden mukaan ei voida olla varmoja siitä, että Raide-Jokerin linjaus ei hävittäisi tai heikentäisi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja alueella.
    • 27.5.2020 Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi Pajamäki-seuran ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen vaatimukset ja päätti, että Helsingin kaupungin tulee hakea poikkeamislupaa Raide-Jokerin rakennustöille
    • 11.6.2020 Helsingin kaupunki jätti poikkeamislupahakemuksen ja 9.7.2020 Uudenmaan ELY-keskus myönsi sen.
    • 10.8.2020 Pajamäki-seura ja Pro luonto ry jättivät Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen koskien Uudenmaan ELY-keskuksen päätöstä, sillä yhdistysten mielestä poikkeamisluvalle asetetut tiukat kriteerit eivät tässä tapauksessa täyty.
    • Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä on toimenpidekielto asian käsittelyn ajan.

Lähteitä ja lisätietoa:

Talin golfkenttä

Luonto1

Helsingin golfklubi on perustettu vuonna 1932 ja on Suomen vanhin golfseura. Golfkenttä sijaitsee Talin kartanon mailla Pitäjänmäellä rajautuen Pajamäkeen. Talin kenttä on 18-reikäinen puistomainen kenttä lähellä merta.

Talin golfkentän alue tarjoaa ainutlaatuisen kauniin ympäristön paitsi golfin harrastajille, myös lähialueen asukkaille ympärivuotisena virkistysalueena. Talvisin golfkentän hiihtoladut ja golfklubin kartanon pulkkamäet, kesäisin vehreänä uhkuvat vanhat lehtipuut ja kauniit viheriöt mahdollistavat poikkeuksellisten upeiden luontoelämysten kokemisen kentän kaikenikäisille käyttäjille.

Lisätietoja Helsingin golfklubin sivuilta. linkki http://golfpiste.com/helsingingolfklubi/

Mätäjoki

Henna Rosilo Matajoki 17102014 web

Mätäjoki (Vantaan puolella Mätäoja (ruots.Rutiån)) virkistyttää historiallisesta vaikka jokseenkin brutaalista nimestään huolimatta pajamäkeläisiä alueen kaupunkipurona lenkkipolkujen viertä kulkien.

Mätäjoki sijaitsee Helsingin ja Vantaan kaupunkien alueella ja laskee Isoon Huopalahteen. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu noin 72 000 ihmistä. Geologiselta historialtaan se on Vantaanjoen entinen uoma.

Mätäjoki on entinen Vantaanjoen lasku-uoma ja se saa alkunsa Kaivokselan alueella soistuneesta jokiuomasta. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräidensä. Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja.

Mätäjoki on suurelta osin pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää runsas linnusto, muun muassa paljon satakieliä. Myös vesilintuja, esim. tukkasotkia,telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoessa asuu myös paljon vesimyyriä. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomia ja kuusia. Kosteilla tulvatasangoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki ja sen varsi muodostavat kaupungin keskelle ekokäytävän eläimille ja kasveille.

LÄHDE: Wikipedia (linkki http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4t%C3%A4joki)

MERITAIMEN NOUSEE KUTEMAAN MÄTÄJOKEEN

Teksti: Lauri Kakkuri
Kuva: Jukka Lindblad

Vähemmän tunnettu asia on se, että äärimmäisen uhanalainen meritaimen on valinnut Mätäjoen lisääntymisalueekseen, mikä on alueen asukkaille vähintäänkin ylpeyden aihe. Itsekseen eivät ole taimenet Mätäjokeen ilmestyneet, vaan vuonna 2009 Virtavesien Hoitoyhdistys sekä Helsingin Perhokalastajat aloittivat yhteishankkeen taimenen palauttamiseksi Mätäjoen vesistöön istuttamalla sinne taimenen poikasia. Istutukset onnistuivat hyvin ja taimenen huomattiin sopeutuvan Mätäjoen vedenlaatuun ennakoitua paremmin.Pekka Lindblad Meritaimen Matajoessa Talin golf 2015
Mutta kuten monella ihmiskäden vahvasti muokkaamalla joella, Mätäjoella ei ollut taimenen lisääntymiseen soveltuvia alueita juuri ollenkaan. Taimen tarvitsee tietynlaista soraa ja sopivan virtaaman lisääntyäkseen, mitä ei Mätäjoelta löytynyt. Täten samana vuonna järjestettiin ensimmäiset talkoot Talin alueella kutupaikkojen luomiseksi. Nämä talkoot ovat jo muodostuneet jokavuotiseksi perinteeksi ja ajankohdaksi on lukkiutunut syyskuun viimeinen lauantai.

Talkoiden tarkoituksena on tehdä taimenelle kutupaikkoja soraistamalla, eli heittämällä soraa jokeen hyvän ”kutupatjan” aikaansaamiseksi. Toinen tehtävä on luoda pienpoikaisalueita kutupatjan alapuolelle heittämällä sinne erikokoisia kiviä (suojaa pedoilta). Kolmas tehtävä on monipuolistaa virtaamaa paremmin taimenelle soveltuvaksi kivi- tai puuaineksella.

Myöskin Pajamäenojaan (puro, joka virtaa jalkapallokentän vieressä) on istutettu taimenta ja ne näyttävät pärjäävän siellä hyvin. Pajamäeonoja on myöskin kunnostuksen tarpeessa, joten toivottavasti vuonna 2016 saadaan myös siellä organisoitua talkoot. Mikä olisikaan hienompi juttu Pajamäelle, kuin oma nimikkopuro äärimmäisen uhanalaisen kalalajin lisääntymispaikkana!

Lisätietoa Virtavesien Hoitoyhdistyksen sekä Helsingin perhokalastajien Mätäjoki hankkeesta saat täältä.

Mätäjoen epäviralliset fb-sivut

Lisätietoa meritaimenen tilasta LuKen (ent. RKTL) sivuilta

Lisätietoa taimenesta ja sen elinkierrosta

Puronkunnostus-esite

Talin siirtolapuutarha

Talin siirtolapuutarha sijaitsee Pajamäen itäpuolella. Kauniit puutarhat ja pittoreskit mökit unohtamatta Talin saunan puhdistavia löylyjä kesäisin luovat ainutlaatuisen lisänsä pajamäkeläisten lähiluontoon.

Vuonna 1936 perustettu Talin Siirtolapuutarhayhdistys järjestää monenlaista toimintaa: juhlia, kerhoja, kursseja sekä julkaisee omaa lehteä. Erityisen maineikas on yhdistyksen vuosittain järjestemä juhannusjuhla, joka kokoaa suuren joukon kaupunkilaisia kaupunkikokon äärelle juhlistamaan keskikesää. Siirtolapuutarhalla on vuonna 1949 rakennettu sauna, joka on kesäisin auki myös yleisölle.

Talilaiset, kuten Talin siirtolapuutarhalaiset itseään kutsuvat, nauttivat mökkeilystä koko kesän ja osa jopa asuu siellä keväästä syksyyn.

Lisätietoja Talin siirtolapuutarhan sivuilta.

Talin frisbeegolfpuisto

Talin frisbeegolfpuisto on kiinteä 18 -väyläinen frisbeegolfrata, jota lajin harrastajat kuvailevat Suomen hienoimmaksi ja haastavimmaksi. Se sijaitsee Talin huipun ja Vermon maastoissa Pajamäen välittömässä läheisyydessä.

Kentän toiminnasta vastaa Talin Tallaajat ry. Rata on ympärivuoden kaikkien käytettävissä ilman kierrosmaksua.

Tarkempi ratakuvaus ja lisätietoja Talin Tallaajien sivuilta.

Talin liikuntapuisto

Talin liikuntapuisto sijaitsee kivenheiton päästä Pajamäestä ja palvelee monipuolisilla liikuntamahdollisuuksillaan alueen asukkaita. Liikuntapuiston alueella on mm. jalkapallohalli, useita ulkokenttiä ja lähiliikuntapaikka Perhepolku. Esteettömän Perhepolun varrella on ulkokuntovälineitä sekä toiminnallisia liikuntaleikkivälineitä eri ikäisille. Liikuntapuistossa sijaitsee myös keväällä 2015 avattu seikkailupuisto Zippy, joka tarjoaa luontoseikkalun, jossa edetään puusta toiseen erilaisten vaijeri- ja köysitehtävien avulla.

Lisätietoja ja aukioloajat Helsingin kaupungin ja Seikkailupuisto Zippyn sivuilta.

Patterimäen puisto

Patterimäen puisto ainutlaatuisine luonnonmaantieteellisine ja historiallisine piirteineen muodostaa Pajamäen lähiluonnon ytimen.

Puisto rajoittuu Pajamäentiehen ja pohjoisessa Takka- ja Arinatiehen. Sen eteläpuolella on Pajamäen asuinalue ja pohjoispuolella Takkatien pienteollisuusalue. Etelässä puiston rajoina ovat Talin viheralueet ja lännessä Espoon viheralueet. 

Patterimäki on metsäinen kalliomäki, jolla kasvaa eri-ikäistä ja monilajista metsää. Puiston tekee erikoiseksi ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue, jonka läheisyyteen on muodostunut kasvillisuudeltaan arvokas ketoniitty. Esimerkiksi keväällä kallio kukkii punaisenaan tervakukista ja ailakeista. Puistossa on myös Ursan aurinkokuntamalli, jonka keskus, aurinko, sijaitsee mäen laella. Puiston kaakkoiskulmassa on alueen suosittu leikkipaikka.

Linnoitusalue

Helsingin ympärille rakennettiin 1914–1918 linnoituslaitteiden ketju, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia, Pietaria, suojaavaa puolustusjärjestelmää. Patterimäen linnoitusalue on muinaismuistolain suojelema. Alueella on kolme katettua yhteishautaa ja suojahuonetta, jotka on turvallisuussyistä suljettu verkkolevyin. Kallioisella mäellä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä betoniin valettuja ja kivestä muurattuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita. Kasvillisuus linnoitusalueen taisteluhaudoista raivataan aika ajoin.

Patterimäen linnoitus on osa tukikohta XXXV:tä, asemanumeroltaan 11. Sitä rakennettiin vuosina 1915–1917. Asema koostuu kallioon louhituista ja keskiosassa maahan kaivetuista yhdys- ja taisteluhaudoista, joista suurin osa on vahvistettu harkkokivimuurauksella. Hautojen pituus on yhteensä 280 m ja osa yhdyshaudasta on katettu erityisellä betoniholvilla. Tulipesäkkeet ja suojahuoneet ovat kivestä muurattuja tai betonista valettuja. Tulipesäkkeitä on kolmenlaisia; suurikokoisia A-tyypin mukaisia kivääriasemia, suorakulmaisia B-tyypin asemia ja pienikokoisia pyöreäkulmaisia C-tyypin asemia. Katetut tulipesäkkeet ja suojahuoneet on myöhemmin räjäytetty, ainoana on säilynyt yksi kivestä muurattu suojahuone. Osa asemasta on jälkikäteen täytetty. Kukkulalla on myös toisen maailmansodan aikainen vuonna 1940 rakennettu ilmatorjuntapatteri, jonka rakenteita on osittain aseman linnoituslaitteiden päällä.

Aurinkokuntamalli

Vuonna 1992 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja kaupungin yhteistyönä rakennettu Aurinkokunnan malli on myös Patterimäen puistossa. Mallin on suunnitellut vuosikymmeniä tähtitiedettä harrastanut Leo Sulamaa. Aurinkokuntamalli antaa havainnollisen kuvan aurinkokuntamme rakenteesta ja mittasuhteista. Mallin mittakaava on 1:1 miljardi, joka tarkoittaa, että yksi millimetri mallissa on aurinkokunnassa 1000 kilometriä tai metri vastaa miljoonaa kilometriä. Auringon malli, 140 cm läpimittainen teräsputkista tehty pallo, on sijoitettu pylvään päähän Patterimäelle. Näin malli on saatu yli 50 m:n korkeudelle merenpinnasta, jolloin sen voi nähdä kiikareilla kaukaisemmiltakin planeettojen malleilta. Muut planeettojen mallit sijaitsevat mm. Talinhuipulla, Pitäjänmäentien itäpäässä ja Espoossa Villa Elfvikin alueella. Malleista huolehtivat Helsingin kaupunki ja Tähtitieteellinen seura Ursa ry. Ursasta voi pyytää karttoja malliin tutustumista varten.

LÄHDE: Vihreät sylit – kävelyretkiä Helsingin puistoihin

Lisätietoja Aurinkokuntamallista Ursan sivuilla.