Talin liikuntapuisto sijaitsee kivenheiton päästä Pajamäestä ja palvelee monipuolisilla liikuntamahdollisuuksillaan alueen asukkaita. Liikuntapuiston alueella on mm. jalkapallohalli, useita ulkokenttiä ja lähiliikuntapaikka Perhepolku. Esteettömän Perhepolun varrella on ulkokuntovälineitä sekä toiminnallisia liikuntaleikkivälineitä eri ikäisille. Liikuntapuistossa sijaitsee myös keväällä 2015 avattu seikkailupuisto Zippy, joka tarjoaa luontoseikkalun, jossa edetään puusta toiseen erilaisten vaijeri- ja köysitehtävien avulla.

Lisätietoja ja aukioloajat Helsingin kaupungin ja Seikkailupuisto Zippyn sivuilta.

Talin siirtolapuutarha sijaitsee Pajamäen itäpuolella. Kauniit puutarhat ja pittoreskit mökit unohtamatta Talin saunan puhdistavia löylyjä kesäisin luovat ainutlaatuisen lisänsä pajamäkeläisten lähiluontoon.

Vuonna 1936 perustettu Talin Siirtolapuutarhayhdistys järjestää monenlaista toimintaa: juhlia, kerhoja, kursseja sekä julkaisee omaa lehteä. Erityisen maineikas on yhdistyksen vuosittain järjestemä juhannusjuhla, joka kokoaa suuren joukon kaupunkilaisia kaupunkikokon äärelle juhlistamaan keskikesää. Siirtolapuutarhalla on vuonna 1949 rakennettu sauna, joka on kesäisin auki myös yleisölle.

Talilaiset, kuten Talin siirtolapuutarhalaiset itseään kutsuvat, nauttivat mökkeilystä koko kesän ja osa jopa asuu siellä keväästä syksyyn.

Lisätietoja Talin siirtolapuutarhan sivuilta.

Talin frisbeegolfpuisto on kiinteä 18 -väyläinen frisbeegolfrata, jota lajin harrastajat kuvailevat Suomen hienoimmaksi ja haastavimmaksi. Se sijaitsee Talin huipun ja Vermon maastoissa Pajamäen välittömässä läheisyydessä.

Kentän toiminnasta vastaa Talin Tallaajat ry. Rata on ympärivuoden kaikkien käytettävissä ilman kierrosmaksua.

Tarkempi ratakuvaus ja lisätietoja Talin Tallaajien sivuilta.

Liito-orava on puhututtanut pajamäkeläisiä jo pitkään. Onkin hyvä tietää, millaisesta otuksesta on kyse, ja mitä sen suojelu tarkoittaa. 

Liito-orava pähkinänkuoressa

Liito-orava (Pteromys volans) on hiukan tavallista oravaa pienempi vaaleanharmaa jyrsijä. Se on yöeläin, joka liikkuu hämärässä ja yöaikaan. Päivisin liito-orava lepää jossakin monista puunkolossa, risupesässä tai pöntössä sijaitsevista pesistään. Liito-orava ei nuku talviunta.

Jos liito-oravan pesintä onnistuu, synnyttää naaras kevään ja kesän aikana yhden tai kaksi poikuetta. Yhdessä poikueessa on keskimäärin 2-3 poikasta. Poikaset lähtevät pesästä muutaman kuukauden ikäisinä ja etsivät itselleen oman reviirin. Liito-orava elää tavallisesti noin 3-5-vuotiaaksi.

Liito-orava viihtyy erityisen hyvin Patterimäen länsipuolen kaltaisessa lehtipuuvaltaisessa, vanhassa havumetsässä. Liito-orava syö muun muassa haavan, lepän ja koivun norkkoja sekä kesällä silmuja, lehtiä ja marjoja. Liito-orava liitää puusta puuhun etu- ja takajalkojensa välissä olevien liitopoimujen avulla. Se pystyy enimmillään liitämään 80 metrin mittaisen matkan.

Koska liito-orava on pienikokoinen yöeläjä, sitä voi olla vaikea havaita. Parhaiten liito-oravan elinpiirin voikin tunnistaa sen papanoista puun tyvellä. Liito-oravan papanat ovat pitkulaisen muotoisia ja suunnilleen riisinjyvän kokoisia. Kevättalvella papanat ovat kullankeltaisia. Kesää kohden niiden väri muuttuu vihertävän ruskeaksi. Liito-oravakartoitukset tulisikin tehdä keväisin, jolloin havainnot antavat luotettavimman kuvan liito-oravan elinpiiristä ja liikkeistä alueella.

Liito-orava on lailla suojeltu uhanalainen laji

Liito-orava on EU:n luontodirektiivillä ja Suomen luonnonsuojelulailla tiukasti suojeltu laji, jonka kanta pienenee ja elinalueet sirpaloituvat nopeasti. EU:n alueella liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa. Viron kanta on erittäin uhanalainen, ja Suomessakin liito-oravakanta on suojelusta huolimatta jatkuvasti laskeva. Suomessa liito-orava kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lain nojalla kiellettyä.

• Lisääntymis- ja levähdyspaikalla tarkoitetaan liito-oravan pesäpuuta (kolopuu, risupesäpuu tai pönttöpuu) ja sitä ympäröivää suojavyöhykettä. Lisääntymis- ja levähdyspaikka on liito-oravan ydinalueen se paikka, jossa liito-orava lepää ja nukkuu päivisin sekä saa ja hoitaa poikasiaan (pesii).Koska liito-oravan tiedetään käyttävän samanaikaisesti useita pesiä, luokitellaan kaikki ao. ydinalueen kolo-, risupesä-, ja pönttöpuut sen lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi. Suojeluvelvoite koskee tällöin niitä kaikkia. Pesäpuiden lisäksi myös liito-oravan kulkuyhteydet ja ruokailupuut tulee säilyttää.
• Liito-oravan ydinalue on lisääntymis- ja levähdyspaikkaa laajempi osa sen reviiriä. Liito-oravanaaraalla voi olla yhdellä reviirillään useita ydinalueita. Lisääntymis- ja levähdyspaikat ja ruokailupuut sijaitsevat papanoin rajatulla ydinalueella.
• Liito-oravan reviiri on kokonaisuudessaan se alue, jolla liito-oravayksilö elää ja liikkuu. Reviirin koko vaihtelee sukupuolen mukaan. Liito-oravanaaraan reviiri on yleensä noin kahdeksan hehtaarin ja uroksen noin 60 hehtaarin laajuinen. Liito-oravanaaras elää koko elämänsä samalla reviirillä, eikä suvaitse sinne muita naaraita.

Jos esimerkiksi kaupunki haluaisi rakentaa liito-oravan ydinalueelle niin, että lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka häviää tai heikkenee, tulee rakennustöille hakea poikkeamislupa. Poikkeamisluvan myöntää Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY). Poikkeamisluvan kriteerit ovat kuitenkin tiukat: on esimerkiksi osoitettava, että rakentamiselle on etsitty myös muita vaihtoehtoja, mutta niitä ei ole löydetty.

Joskus liito-orava muuttaa alueelle, jolla on olemassa lainvoimainen asemakaava ja siihen liittyviä suunnitelmia. Liito-oravan suojeluvelvoite koskee kuitenkin myös näitä tilanteita. Vastuu aluetta koskevista luontoselvityksistä, ml. liito-oravatilanteen seuraamisesta on tällöin hankkeesta vastaavalla taholla. Ympäristöministeriö (2017) ohjeistaa kaupunkeja, kuntia ja ELY-keskuksia etsimään tällöin mahdollisuuksia muuttaa asemakaavaa siten, että ristiriitaa ei enää ole.

Liito-orava viihtyy Helsingin vanhoissa kaupunkimetsissä

Liito-oravan esiintyminen kertoo paljon myös sen elinympäristön laadusta, ja siksi sitä sanotaankin indikaattorilajiksi. Liito-orava on hyvä metsäisten viheralueiden laadun indikaattori niin luonnon- kuin virkistysarvojenkin puolesta: liito-oravan esiintyminen kertoo, että alueella on todennäköisesti myös muuta merkittävää lajistoa ja luonnonarvoja. Pajamäen metsän kaltaiset vanhat, monimuotoiset kaupunkimetsät sopivat hyvin liito-oravan elinpiiriksi. Ne tarjoavat liito-oravalle sekä suojaa että ravintoa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut tuottaa ja ylläpitää kunnan ympäristöviranomaisena koko kaupungin kattavaa liito-oravan esiintymistietoa kaikille siitä kiinnostuneille tahoille. Tämä liito-oravan paikkatieto- ja raporttipohjainen esiintymistieto toimii pohjana, kun arvioidaan erilaisten hankkeiden lisäselvitystarpeita mm. tarkempien liito-oravaselvitysten teettämisessä. Helsingin kaupunki on teettänyt liito-oravakartoituksia vuosina 2014, 2016, 2018 ja 2019. Kaupungin liito-oravakanta on vahvistunut tänä aikana.

Kaavoitus- ja infrahankkeissa (kuten Raide-Jokeri) tarkempien luontoselvitysten teettäminen on ympäristönsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hankkeesta vastaavan tahon tai toiminnan harjoittajan vastuulla. Näin ollen Raide-Jokerin tapauksessa selvilläolovelvollisuus Patterimäen puunkaatojen vaikutuksista liito-oravan lakisääteisesti suojeltuihin lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin oli Raide-Jokerin allianssilla.

Voit tarkastella liito-oravan ydinalueita Helsingissä Helsingin kaupungin karttapalvelussa (https://kartta.hel.fi/). Valitse: Ympäristö ja luonto > Arvokkaat luontokohteet > liito-oravan ydinalueet.

Liito-oravatilanne Pajamäen metsässä

Pajamäessä havaittiin liito-oravan ydinalue ensimmäisen kerran vuoden 2018 kartoituksen yhteydessä, asuinalueen ja Talin golfkentän välisellä metsäkaistaleella. Samassa kartoituksessa myös Patterimäen länsipuolisesta metsästä, Raide-Jokerin linjaukselta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyi liito-oravan papanoita ja pesäpuiksi soveltuvia kolopuita.

Vuonna 2019 Pajamäestä tunnistettiin myös toinen liito-oravan ydinalue, joka sijaitsee Patterimäen itäpuolella Raide-Jokerin linjauksen välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 2020 Pajamäestä tunnistettiin kolme liito-oravan ydinaluetta, joilla on yhteensä 12 liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa.

Liito-oravan elinmahdollisuudet ovat heikentyneet Pajamäessä vuosien 2020-2021 aikana merkittävästi, kun Raide-Jokerin ratalinjaa on rakennettu kahden liito-oravan ydinalueen halki Patterimäen molemmin puolin.

Pajamäkeläinen Janne Salomeri kuvasi Pajamäen liito-oravia videolle vuonna 2020:

• Liito-oravapoikueen elämää
• Liito-oravien havainnointia
• Liito-oravan ilta

Liito-oravan pesimäalueet jäivät Raide-Jokerin alle Patterimäen itä- ja länsipuolella. Mistä onkaan kyse?

Raide-Jokerin linjaus kulkee sekä Patterimäen itä- että länsipuolella liito-oravan ydinalueiden halki. Valitettavasti Raide-Jokerin rakennustöiden seurauksena menetettiin monta liito-oravan pesäpuuta suoja- ja ruokailupuineen. Lisätietoa tilanteesta, sen taustoista ja oikeusprosessin vaiheista:

• Tilannekatsaus: Raide-Jokerin puunkaadot liito-oravan lisääntymisalueella
• FAQ: Raide-Jokeri ja liito-orava

Oletko nähnyt liito-oravan tai merkkejä siitä?

Jotta liito-oravan elinpiirejä ja liikkeitä koskeva tieto täsmentyy ja pysyy ajan tasalla, tulee kaikki lajia koskevat havainnot ilmoittaa  Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristötoimelle. Myös Pajamäki-seura on iloinen, jos saa tietää havainnoistasi!

Kerro ilmoituksesi yhteydessä, millainen havaintosi on (esimerkiksi liito-orava tai sen papanoita), missä teit havainnon, mistä puusta oli kyse ja kuinka paljon mahdollisia papanoita oli. Merkitse lisäksi ao. puu nauhalla. Jos mahdollista, liitä ilmoituksen yhteyteen havaintopaikan koordinaatit tai karttakuva.

Yhteystietoja:
Uudenmaan ELY-keskus: ympariston-asiakaspalvelu@ely.fi
Helsingin kaupunki / ympäristönsuojelu: ymk@hel.fi
Pajamäki-seura: pajamakiseura@gmail.com

Lähteitä ja lisätietoa:

• Suomen luonnonsuojeluliitto: Liito-orava
• Luontoportti: Liito-orava
• Ympäristömisteriö: Kirje liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa
• Helsingin kaupunki:Liito-oravakartoitus 2018 
• Helsingin liito-oravakanta kasvaa edelleen (tiedote 7.2.2019)
• YLE Areena: Onkoliito-oravasta tullut kaupunkisuunnittelijan pahin painajainen?
  Helsingin yliopiston liito-oravatutkija Maarit Jokinen kertoi liito-oravasta Radio Suomen Päivässä 24.7.2019.

Patterimäen puisto ainutlaatuisine luonnonmaantieteellisine ja historiallisine piirteineen muodostaa Pajamäen lähiluonnon ytimen.

Puisto rajoittuu Pajamäentiehen ja pohjoisessa Takka- ja Arinatiehen. Sen eteläpuolella on Pajamäen asuinalue ja pohjoispuolella Takkatien pienteollisuusalue. Etelässä puiston rajoina ovat Talin viheralueet ja lännessä Espoon viheralueet. 

Patterimäki on metsäinen kalliomäki, jolla kasvaa eri-ikäistä ja monilajista metsää. Puiston tekee erikoiseksi ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue, jonka läheisyyteen on muodostunut kasvillisuudeltaan arvokas ketoniitty. Esimerkiksi keväällä kallio kukkii punaisenaan tervakukista ja ailakeista. Puistossa on myös Ursan aurinkokuntamalli, jonka keskus, aurinko, sijaitsee mäen laella. Puiston kaakkoiskulmassa on alueen suosittu leikkipaikka.

Linnoitusalue

Helsingin ympärille rakennettiin 1914–1918 linnoituslaitteiden ketju, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia, Pietaria, suojaavaa puolustusjärjestelmää. Patterimäen linnoitusalue on muinaismuistolain suojelema. Alueella on kolme katettua yhteishautaa ja suojahuonetta, jotka on turvallisuussyistä suljettu verkkolevyin. Kallioisella mäellä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä betoniin valettuja ja kivestä muurattuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita. Kasvillisuus linnoitusalueen taisteluhaudoista raivataan aika ajoin.

Patterimäen linnoitus on osa tukikohta XXXV:tä, asemanumeroltaan 11. Sitä rakennettiin vuosina 1915–1917. Asema koostuu kallioon louhituista ja keskiosassa maahan kaivetuista yhdys- ja taisteluhaudoista, joista suurin osa on vahvistettu harkkokivimuurauksella. Hautojen pituus on yhteensä 280 m ja osa yhdyshaudasta on katettu erityisellä betoniholvilla. Tulipesäkkeet ja suojahuoneet ovat kivestä muurattuja tai betonista valettuja. Tulipesäkkeitä on kolmenlaisia; suurikokoisia A-tyypin mukaisia kivääriasemia, suorakulmaisia B-tyypin asemia ja pienikokoisia pyöreäkulmaisia C-tyypin asemia. Katetut tulipesäkkeet ja suojahuoneet on myöhemmin räjäytetty, ainoana on säilynyt yksi kivestä muurattu suojahuone. Osa asemasta on jälkikäteen täytetty. Kukkulalla on myös toisen maailmansodan aikainen vuonna 1940 rakennettu ilmatorjuntapatteri, jonka rakenteita on osittain aseman linnoituslaitteiden päällä.

Aurinkokuntamalli

Vuonna 1992 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja kaupungin yhteistyönä rakennettu Aurinkokunnan malli on myös Patterimäen puistossa. Mallin on suunnitellut vuosikymmeniä tähtitiedettä harrastanut Leo Sulamaa. Aurinkokuntamalli antaa havainnollisen kuvan aurinkokuntamme rakenteesta ja mittasuhteista. Mallin mittakaava on 1:1 miljardi, joka tarkoittaa, että yksi millimetri mallissa on aurinkokunnassa 1000 kilometriä tai metri vastaa miljoonaa kilometriä. Auringon malli, 140 cm läpimittainen teräsputkista tehty pallo, on sijoitettu pylvään päähän Patterimäelle. Näin malli on saatu yli 50 m:n korkeudelle merenpinnasta, jolloin sen voi nähdä kiikareilla kaukaisemmiltakin planeettojen malleilta. Muut planeettojen mallit sijaitsevat mm. Talinhuipulla, Pitäjänmäentien itäpäässä ja Espoossa Villa Elfvikin alueella. Malleista huolehtivat Helsingin kaupunki ja Tähtitieteellinen seura Ursa ry. Ursasta voi pyytää karttoja malliin tutustumista varten.

LÄHDE: Vihreät sylit – kävelyretkiä Helsingin puistoihin

Lisätietoja Aurinkokuntamallista Ursan sivuilla.