Weekend Festival jakoi mielipiteitä

Asukasgallupin tulokset osoittavat, että Weekend Festival jakoi mielipiteitä sekä Pajamäen että muiden asuinalueiden asukkaiden keskuudessa. Pajamäkeläisiä tapahtuma häiritsi vain vähän, ja osa vastaajista piti sen tuomaa “elämää” myönteisenä asiana. Lähempänä Vermoa asuville festivaali oli kuitenkin selvästi kielteisempi kokemus niin melun, liikennejärjestelyiden kuin festivaaliyleisönkin käyttäytymisen osalta.

Elektronisen musiikin festivaali Weekend Festival järjestettiin Vermo areenalla 4.-5.8.2023. Pajamäki-seurassa halusimme kartoittaa asukasgallupin avulla sitä, millaiseksi tapahtuma koettiin lähialueiden ja erityisesti Pajamäen asukkaiden keskuudessa. Tämä tieto on arvokasta, jos Vermon tapahtumapuiston suunnitelmat etenevät ja Pajamäki-seura haluaa ottaa kantaa niihin.

Asukasgallup toteutettiin verkkokyselynä ja siitä tiedotettiin Facebookin Pajamäkeläiset-ryhmässä sekä Pajamäki-seuran verkkosivuilla. Muiden asuinalueiden aktiivit jakoivat gallupia omissa kanavissaan.

Gallupissa kysyttiin erityisesti meluun, liikennejärjestelyihin ja yleisön toimintaan liittyvistä kokemuksista. Vastaajilta pyydettiin lisäksi kehittämisehdotuksia vastaavien tapahtumien varalle. Heillä oli myös mahdollisuus jättää vapaamuotoiset terveisensä Weekend Festivalin järjestäjille, Vermo Oy:lle, Espoon kaupungille ja / tai Pajamäki-seuralle.

Asukasgallupiin saatiin kaikkiaan 286 vastausta. Vastaukset jakautuivat vastaajien asuinalueiden mukaan seuraavasti:

  • Pajamäki: 77 vastausta
  • Vermo ja Vermonniitty: 69 vastausta
  • Pitäjänmäki: 54 vastausta
  • Mäkkylä: 46 vastausta
  • Perkkaa: 28 vastausta
  • Leppävaara: 5 vastausta
  • Muualta 6 vastausta

Melu häiritsi Pajamäessä odotettua vähemmän

Weekend Festivalista koituva melu ei häirinnyt pajamäkeläisiä niin paljon kuin ehkä ennakkoon arveltiin. Yli puolet (58%) kyselyyn vastanneista pajamäkeläisistä koki, ettei Weekend Festivalista koitunut melu häirinnyt heitä lainkaan. Vastaukset kysymykseen “Kuinka häiritseväksi koit Weekend Festivalista koituneen melun kokonaisuudessaan?” jakautuivat seuraavasti:

  • 58 % vastaajista melu ei häirinnyt lainkaan
  • 25 % vastaajista melu häiritsi hieman
  • 17 % vastaajista melu häiritsi paljon

Osa avovastauksen jättäneistä nautti musiikista ja elämästä, jota tapahtuma toi alueelle.

’Melu” ja tapahtumat kuuluvat kaupunkiin ja elävöittävät aluetta. Mielellään tällaisia tapahtumia lisää!”

Avovastauksien perusteella erityisen epämiellyttävänä koettiin Pajamäkeen kantautunut yksitoikkoinen bassojumputus.

“Matalaa ja yksitoikkoista bassoa on kurja kuunnella. Se käy korviin ja ottaa päähän.”

Bassojytke aiheutti taustamelua niin paljon, että edes TV:n äänenvolyymin nostaminen ei sitä peittänyt. Nukkuminen oli mahdotonta ennen kuin musiikki hiljeni.

Osa avovastauksiin vastanneista pajamäkeläisistä kertoi, että ulkona voimakkaanakin kuulunut melu ei kantautunut sisätiloihin saakka. Toisia se taas häiritsi myös kotona paljon. 

“Ääni kuului, muttei mitenkään häiritsevästi, kun ikkunat auki päivällä. Kun ikkunat ja ovet sulki, ääni ei kuulunut lähes ollenkaan.”

“Sisällä melu ei haitannut, mutta ulkoillessa jatkuva jumputus kävi vähän hermoille. 

Jatkuva asuntoon sisälle kuuluva vaimea jumputus ärsytti ja vei huomiota. Television tai oman musiikkisoittimen äänet peitti ulkoa tulevan äänen. Tuulettaa ei viitsinyt. Makuuhuone toisella puolen taloa jonne ääni ei kantanut häiritsevästi. Ulkona käydessä äänitaso oli niin korkea jotta mieluummin oli sisätiloissa.”

Myös ilotulitukset häiritsivät ja säikyttivät erityisesti lemmikkejä:
“Koiran omistajana ilotulitukset ja välillä ammutut ilotulitteet säikyttävät koiria, koska niihin ei voi varautua.”

Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskuudessa melu koettiin hieman pajamäkeläisiä häiritsevämmäksi: 20 prosenttia vastaajista melu häiritsi paljon ja 27 prosenttia hieman. Kaikista vastaajista 53 prosenttia melu ei häirinnyt lainkaan.

Häiritsevimmäksi melu koettiin Vermon ja Vermonniityn asukkaiden keskuudessa. Kyselyyn vastanneista Vermossa tai Vermonniityssä asuvista 69 prosenttia koki melun vähintään hieman häiritseväksi. 

“Melu häiritsi todella paljon. Jatkuva melu kello 14-24.00 pe ja la. Melu kuului sisälle asti vaikka ovet ja ikkunat kiinni. Lapset eivätkä aikuiset pystyneet nukkumaan ennen kuin festarit ja musiikki loppuivat. Vuorotyöläiselle myös todella kurja viikonloppu.” 

Useissa avovastauksissa todettiin, että kertaluontoisena tapahtumana melun pystyi sietämään. Ajatus useammasta samanlaisesta viikonlopusta kesän mittaan taas tuntuu kestämättömältä. 

Liikennejärjestelyihin oli vaikea ottaa kantaa Pajamäestä käsin.

Asukasgallupin perusteella Weekend Festival ei juurikaan näkynyt Pajamäen katukuvassa, eikä sen liikennejärjestelyt vaikuttaneet Pajamäkeen. Liikennejärjestelyihin oli myös vaikea ottaa kantaa Pajamäestä käsin.

Pajamäkeläisten vastaukset kysymykseen “Miten Weekend Festivalin liikennejärjestelyt mielestäsi toimivat?” jakautuivat seuraavasti:

  • 65 % vastaajista ei osannut sanoa kantaansa liikennejärjestelyihin
  • 21 % mielestä liikennejärjestelyt toimivat erinomaisesti
  • 12 % mielestä liikennejärjestelyt toimivat melko hyvin
  • 1 % mielestä liikennejärjestelyt toimivat melko huonosti
  • 1 % mielestä liikennejärjestelyt olivat surkeat

Weekend Festival ohjeisti alun perin verkkosivuillaan tapahtumayleisöä saapumaan bussilla 25 Pajamäkeen ja jatkamaan siitä jalan Vermoon. Pajamäki-seura ehdotti tämän ohjeen korvaamista muilla bussilinjoilla (esimerkiksi 200 ja 550), joilla yleisö pääsisi eri suunnista lähemmäs festivaalialuetta. Tämä ehdotus toteutettiin, mikä varmasti vaikutti osaltaan läpikulkuliikenteen vähäisyyteen Pajamäessä. 

En havainnut, että Pajamäen läpi olisi kulkenut juurikaan festariväkeä, joten he varmasti olivat löytäneet muita reittejä juna-asemalta.”

Kaikkien gallupiin vastanneiden mielipiteet liikennejärjestelyistä jakautuivat seuraavasti:

  • 47 % ei osannut sanoa
  • 17 % mielestä liikennejärjestelyt olivat melko hyvät
  • 14 % mielestä liikennejärjestelyt olivat melko huonot
  • 14 % mielestä liikennejärjestelyt olivat erinomaiset
  • 9 % mielestä liikennejärjestelyt olivat surkeat

Liikennejärjestelyt saivat huonoimmat arvosanat Perkkaalla, Vermossa ja Vermonniityssä lähimpänä festivaalialuetta. 

“Mitkä liikennejärjestelyt? Talomme piha-alue oli koko tapahtuman ajan täynnä luvattomasti ja sakkopaikoiilla sekä piha-alueella lasten leikki- yms. alueilla pysäköityjä festivaalivieraiden autoja. Pelastustiet oli tukittu näillä autoilla. Pihalla oli myös luvaton ”taksitolppa”, joten piha oli taksien lisäksi täynnä pähtyneitä ja oksentavia ja virtsaavia juhlijoita. Asukkaiden oli hyvin vaikea päästä ajamaan omaan parkkihalliimme, koska jatkuva liikenne tukki pihaamme.Taloa ympäröivillä jalankulkuteillå (Vermonniityn sisäalueet viheristutuksineen) ajoi jatkuvasti autoja keskellä lasten leikkejä ja käveleviä asukkaita koirineen.”

Yleisön käyttäytyminen

Asukasgallupin tulosten mukaan Weekend Festivalin yleisöä ei juuri näkynyt Pajamäessä, jonka vuoksi sen käyttäytymistä ja toimintaa oli vaikea arvioida Pajamäestä käsin. Pajamäkeläisten vastaukset kysymykseen “Miten Weekend Festivalin yleisö havaintojesi mukaan käyttäytyi?” jakautuivat pajamäkeläisten vastaajien kesken seuraavasti:

  • 49 % vastaajista ei osannut sanoa
  • 25 % mukaan yleisö käyttäytyi erinomaisesti
  • 20 % mukaan yleisö käyttäytyi melko hyvin
  • 5 % mukaan yleisön käyttäytyminen oli hieman häiritsevää
  • 1 % mukaan yleisön käyttäytyminen oli todella häiritsevää.

Avovastausten perusteella pajamäkeläisten tekemät havainnot yleisöstä olivat valtaosin myönteisiä. Yksittäiset kielteisemmät havainnot liittyivät eritoten sähköpotkulaudoilla ajeluun, roskaamiseen ja metelöintiin.

“En kokenut mitään häiriökäyttäytymistä koko viikonlopun aikana.”

“Näin Pajamäessä hymyileviä festarivieraita, joiden näkemisestä tulin itsekin hyvälle tuulelle.”

“Päihtyneitä ihmisiä, mutta eritoten skuuteilla hurjastelevat ihmiset olivat vaaraksi sekä itselleen, että muille.” 

Lähempänä olevilla asuinalueilla yleisön käyttäytymistä oli luonnollisesti mahdollista havaita Pajamäkeä paremmin. Vermossa tai Vermonniityssä asuvien kokemus poikkesi pajamäkeläisten kokemuksesta selvästi: Gallupiin vastanneet olivat sitä mieltä, että yleisön käyttäytyminen oli erittäin häiritsevää (36%) tai hieman häiritsevää (30 %). 

Avovastauksissa toistuvat havainnot siitä, että päihtynyt / avoimesti päihteitä käyttänyt festivaaliyleisö käytti asukkaiden pihoja läpikulkuun, tarpeidensa tekemiseen ja jopa huumekauppoihin. Myös roskaamista, metelöintiä ja ilkivaltaa havaittiin.

“Oman taloyhtiön rakennuksien vierustoista ja kukkapensaista tuli yleisiä pissapaikkoja, joihin oikein jonotettiin. Ihmiset roskasivat. Oli myös paljon lasinsiruja. Lasten hiekkalaatikko on edelleen pois käytöstä. Ihmiset häiriköivät kovalla äänellä ja huutelivat asukkaille. Ei osattu ottaa alueella asuvia oikeasti huomioon. Valvontaa pitää näissä tapauksissa ehdottomasti lisätä pääportin välittömään läheisyyteen niin, että joku varmistaa koko tapahtuman ajan asukkaiden turvallisuuden ja häiriöttömän elämisen.”

“Ulostettiin, oksennettiin ja virtsattiin meidän piha-alueille. Leikkipuiston liukuvaijeri rikottiin.”

“Lähialueen asukkaat kärsivät porttien ulkopuolella tapahtuvasta päihteiden käytöstä ja muusta häiriökäyttäytymisestä (pihoja käytetty vessoina, oksenneltu ja meluttu ihan ikkunoiden läheisyydessä)”

“Taloyhtiön pihaan virtsattiin, oksennettiin ja siellä käytettiin huumeita. Isännöitsijä joutui tilaamaan pensaiden/istutusten ylimääräisen tarkastuksen, myös lasten hiekkalaatikon hiekka piti vaihtaa. Omista ikkunoista näki, kun ihmiset kävivät jatkuvasti tarpeillaan jne. Siellä istuttiin juomassa pitkin poikin, poliisi ei tehnyt mitään asialle. (ei kuulemma resursseja) Tätä touhua siis molempina festaripäivinä, alusta loppuun.”

Asukkaiden kipuraja: Muutama tapahtumapäivä kesässä

Vermon tapahtumapuiston suunnitelmien mukaan Vermossa haluttaisiin tulevaisuudessa järjestää klo 24 saakka kestäviä konsertteja yhteensä 10 päivänä per kesäkausi (huhti-syyskuu). 

Asukasgallupissa kartoitimme lähialueiden asukkailta, mikä olisi heidän mielestään kohtuullinen määrä Weekend Festivalin kaltaisia tapahtumapäiviä kesässä. Yhdellä tapahtumapäivällä tarkoitettiin esimerkiksi Weekend Festivalin yhden festivaalipäivän kaltaista päivää. Esimerkiksi viikonlopun mittainen, lauantaista sunnuntaihin kestävä tapahtuma tarkoittaisi tällöin kahta tapahtumapäivää.

Vastaajien kipuraja tapahtumapäivien suhteen vaihteli. Kohtuullisimpana vaihtoehtona pidettiin 1-3 tapahtumapäivää kesässä niin kaikkien (28%) kuin myös pajamäkeläisten (32%) ja Vermossa tai Vermonniityssä (33%) asuvien vastaajien keskuudessa. Kaikista vastaajista 17% oli sitä mieltä, että tapahtumapäiviä voisi olla kuinka monta tahansa.

Pajamäessä asuvien näkemykset tapahtumapäivien kohtuullisesta määrästä jakautuivat näin:

8 % ei yhtään tapahtumapäivää
25 % 1-3 tapahtumapäivää
20 % 4-7 tapahtumapäivää
11 % 8-10 tapahtumapäivää
13 % kuinka monta tapahtumapäivää vain

Asukasgallupin mukaan Vermon tapahtumapuistoon suunnitellut 10 tapahtumapäivää kesäkaudessa on selvästi yli sen, mitä lähialueiden asukkaat pitävät kohtuullisena.

Paljon kehittämisehdotuksia tulevien tapahtumien varalle

Asukasgallupin vastaajilta saatiin runsaasti kehittämisehdotuksia Weekend Festivalin ja muiden mahdollisten tapahtumien järjestelyihin. Oman kehittämisehdotuksensa jätti kaikkiaan yli 140 vastaajaa. 

Kehittämisehdotuksissa korostuivat erityisesti liikennejärjestelyihin (opasteet, liikenteenohjaus, taksiliikenne, parkkipaikat), asukkaiden elinpiiriin (pihat, omaisuus, turvallisuus) asukastiedottamiseen, järjestyksenvalvontaan ja iloitulitteisiin liittyneet aiheet.

Yhteenveto kehittämisehdotuksista:

  • Melutasoa ja erityisesti bassoja tulisi alentaa.
  • Tapahtumien tulisi päättyä aiemmin, esimerkiksi klo 22 tai 23.
  • Liikenne- ja parkkipaikkajärjestelyitä, pysäköinninvalvontaa sekä liikenteenohjausta tulisi kehittää.
  • Taksiliikenteelle tarvitaan selkeä järjestely ja paikka, esimerkiksi taksitolppa. 
  • Juna-asemalta ja bussipysäkeiltä tarvitaan parempi opastus tapahtuma-alueelle niin, että yleisö pysyy oikealla reitillä (esimerkiksi pihojen sijaan).
  • Pihat tulisi aidata niin, että tapahtumayleisö ei pääse kulkemaan niiden läpi.
  • Tapahtuma-alueen ulkopuolelle ja esimerkiksi Mäkkylän juna-asemalle tarvitaan bajamajoja, jotta yleisö ei tekisi tarpeitaan asukkaiden pihoille. Myös roskiksia tarvitaan lisää roskaamisen vähentämiseksi.
  • Tapahtuma-alueelle tarvitaan enemmän poliiseja, järjestyksenvalvojia ja liikenteenohjaajia. Järjestyksenvalvojille tarvitaan riittävät toimivaltuudet myös tapahtuma-alueen ulkopuolella.
  • Asukastiedotusta tulee parantaa selvästi. Tiedotuksessa tulisi huomioida erityisellä tavalla ikäihmiset ja muut, jotka eivät esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa. Weekend Festivalin järjestäjät eivät huolehtineet tiedotuksesta meluluvan edellyttämällä tavalla. 
  • Ilotulituksista tulee luopua, sillä erityisesti koirat, mutta myös ihmiset, muut lemmikit ja ravihevoset kärsivät niistä. Ilotulitukset voitaisiin korvata esimerkiksi lasershow:lla
  • Espoon kaupungin viranomaisten tulee valvoa, että meluluvan myöntämisen ehdot myös täyttyvät. Weekend Festivalin osalta ne eivät täyttyneet ainakaan tiedotuksen osalta.
  • Weekend Festivalin tapaiset tapahtumat tulisi järjestää mieluiten kokonaan toisaalla, kauempana asutuksesta. 

Yksittäisiä kehittämisehdotuksina mainittin myös penkkien lisääminen tapahtuma-alueelle, ravihevosten hyvinvoinnin varmistaminen, tapahtuma-alueen selkeämpi rajaaminen, ulkoilureittien pitäminen vapaina liikkumiselle, alennushintaiset pääsyliput lähialueiden asukkaille sekä yleisen tapakasvatuksen vahvistaminen. 

Asukasgallupin lisäksi keräsimme tapahtumaan liittyviä havaintoja myös Weekend Festivalin aikana. Molempien kyselyiden tulokset on toimitettu tiedoksi myös lähialueiden asukasyhdistyksille, Weekend Festivalin järjestäjälle, Espoon kaupungille ja Vermo Areena / Vermon ravirata oy:lle.

Pajamäki-seura toivoo, että kyselyiden tulokset ja asukkaiden kehittämisehdotukset huomioidaan, kun tapahtumia järjestetään Vermossa myös tulevaisuudessa.

Kyselyt ja niiden tulosten kokoaminen on toteutettu Pajamäki-seuran vapaaehtoisvoimin.

Kiitos kaikille kyselyihin vastanneille!

Pajamäki-seura huolehtii vapaaehtoisvoimin monista Pajamäen yhteisistä asioista. Voit tukea seuraa liittymällä sen jäseneksi ja maksamalla vuotuisen jäsenmaksun (15 euroa per henkilöjäsen ja 60 euroa per kannattajajäsen, esimerkiksi taloyhtiö, yhdistys tai yritys). Lisätietoa ja ohjeet jäseneksi liittymiseen: Liity Pajamäki-seuran jäseneksi. Kiitos! 

Kutsu: Pajamäki-seuran asukasilta ja vuosikokous 27.3.2023 klo 18.30

Aurinkokuntamallin keskus (aurinko) Patterimäellä
Ursa ey:n aurinkokuntamallin keskus Patterimäen laella. Kuva: Janne Salomeri

Tule tapaamaan naapureita sekä kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista!

Aika: Maanantai 27.3.2023 klo 18.30
Paikka: Pajamäen seurakuntakoti (Wanhan Pahjan naapurissa)

Ohjelmassa:

  • Uusia kerrostaloja Patterimäen itäpuolelle? Helsingin kaupungin arkkitehti Siv Nordström esittelee suunnitelmia ja vastaa asukkaiden kysymyksiin.
  • Pajamäki-seuran vuosikokous 2023
  • Pajamäki-gallupin 2023 tulokset
  • Yhteistä keskustelua

Lisätietoa

  • Asemakaavan muutos: Kerrostaloja Patterimäen itäpuolelle (päivittyvä artikkelimme)
  • Pajamäki-seuran vuosikokouksessa esitellään vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi päätetään vuoden 2023 jäsenmaksun suuruudesta sekä valitaan seuran hallitus vuodelle 2023. Jos haluaisit tulla mukaan hallitukseen, voit ottaa yhteyttä jo etukäteen: pajamakiseura@gmail.com.

Lämpimästi tervetuloa!

terveisin
Pajamäki-seuran hallitus

Asukasillan Facebook-tapahtuma

Asemakaavan muutos: Kerrostaloja Patterimäen itäpuolelle

Ilmakuva Patterimäen itäosan asemakaavoitusalueesta.
Ilmakuva Patterimäen itäosan asemakaavoituksen kohteena olevasta alueesta. Lähde: Helsingin kaupunki, Kerro kantasi 16.10.2023

Helsingin kaupunki on aloittanut uuden kerrostaloalueen kaavoittamisen Patterimäen itäpuolen metsään. Kokoamme tähän artikkeliin päivittyvää tietoa suunnitelmien tilanteesta.

Artikkelia on päivitetty viimeksi 14.11.2023. 

Uudet, 5-16 -kerroksiset kerrostalot tulisivat metsään Pajamäen nykyisen asuinalueen (Pajamäentie 1 ja 3) pohjoispuolelle, nykyisen leikkipuiston paikalle, Pajamäentien ja Pitäjänmäentien risteysalueelle sekä Raide-Jokerin itäisen tunneliaukon ympäristöön. Asukkaiden autopaikat sijoitettaisiin Takkatien varressa sijaitsevaan erilliseen pysäköintilaitokseen. Uutta leikkipuistoa ehdotetaan Raide-Jokerin tunnelin suuaukkoa kattavan betonikannen päälle. 

Ajankohtaista

Asemakaavoituksen tilanne ja vaiheet

Aiemmat suunnitelmat ovat kaatuneet lainvastaisina

Kaupunki on halunnut kaavoittaa uusia kerrostaloja Patterimäen itäpuolelle jo vuosia. Edellinen asemakaavaehdotus kumoutui Helsingin hallinto-oikeuden päätöksellä lainvastaisena syksyllä 2020. Syitä oli kaksi: 1) Liito-oravan ydinalue lisääntymis- ja levähdyspaikkoineen* olisi jäänyt uuden kerrostaloalueen alle ja 2) osa suunnitelluista kerrostaloista olisi sijainnut liian lähellä suuronnettomuusriskin sisältämää Teknoksen maalitehdasta.

Jo tätä aiemmin, vuonna 2018 korkein hallinto-oikeus oli kumonnut Helsingin uuden yleiskaavan ao. alueen kohdalta, kun kaupunki suunnitteli siihen kerrostaloaluetta. Uuden yleiskaavan kumouduttua alueelle jäi voimaan yleiskaava vuodelta 2002, jonka mukaan rakentaminen on sallittua. Uutta asemakaavoitusta tehdäänkin nyt tähän, vuodelta 2002 peräisin olevaan yleiskaavaan nojaten.

Toteutuessaan uusi kerrostaloalue hävittäisi käytännössä loputkin Patterimäen itäpuolella sijaitsevasta liito-oravan ydinalueesta, joka kärsi mittavia vahinkoja jo Raide-Jokerin raitiotien ja tunnelin vuoksi. Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin nojalla kielletty. 

Lue lisää kaavoituksen aikaisemmista vaiheista ja käänteistä: 


*) Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan ydinalueella sijaitsevia puita, joita liito-orava käyttää lepoon ja pesimiseen. Suojelun piirissä ovat myös näiden puiden välittömässä läheisyydessä olevat puut, joita liito-orava tarvitsee ruokailuun, suojaksi ja liikkumiseen puusta toiseen. Lue lisää Pajamäen liito-oravista ja lajin suojelusta.

Valtaosa asukaskyselyyn vastanneista ei halua Vermoon jättikonsertteja

Desibelikartta (Vermon tapahtumapuistoa koskeva meluselvitys, Akukon).

Moni on huolissaan kodin ja koko alueen rauhan menettämisestä.

Espoon kaupunki ja Vermo Areena suunnittelevat Vermon raviradalle tapahtumapuistoa, jossa järjestettäisiin tulevaisuudessa muun muassa jättikonsertteja jopa 60 000 osallistujalle. Nämä puoleen yöhön saakka kestävät konsertit edellyttävät ympäristölupaa, jota hankkeelle ollaan hakemassa syksyn 2022 aikana. Tapahtumia voi järjestää myös ilman ympäristölupaa, mutta silloin niiden tulee päättyä viimeistään klo 22.

Pajamäki-seura toteutti heinäkuussa 2022 kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa erityisesti pajamäkeläisten mielipiteitä Vermoon suunnitteilla olevaa tapahtumapuistoa ja klo 24 saakka kestäviä jättikonsertteja kohtaan. Voit edelleen tutustua kyselyyn, vaikka vastausaika onkin jo päättynyt.

Verkossa toteutettuun kyselyyn saatiin kaiken kaikkiaan 352 vastausta 12 eri postinumeroalueelta Helsingistä ja Espoosta. Eniten vastauksia tuli Leppävaarasta (Etelä- ja Pohjois-Leppävaara yhteensä 142 kpl), Pajamäestä (122 kpl) ja Pitäjänmäeltä (81 kpl). 

Suurin osa kyselyyn vastanneista vastustaa ympäristöluvan myöntämistä

Kaikista kyselyyn vastanneista 57 prosenttia vastustaa ympäristöluvan myöntämistä puoleen yöhön saakka kestäville konserteille. 36 prosenttia kannattaa ympäristöluvan myöntämistä ja 7 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan. 

Pajamäkeläisistä kyselyyn vastanneista 64 prosenttia vastustaa ja 28 prosenttia kannattaa ympäristöluvan myöntämistä konserteille. 8 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan. 

Suurin huolenaihe on konserteista koituva melu

Konserteista koituva melu on suurin huolenaihe sekä kaikkien että pajamäkeläisten vastaajien joukossa. Kaikista vastaajista 223 (63 %) ilmaisi olevansa huolissaan melusta, ja 136:lle melu on huolista ensisijaisin. 

”Jatkuvat tapahtumat luovat melusaasteisen ympäristön, jos joka viikonloppuilta on konsertteja.” 

”Mielestäni melua klo 24 saakka tuottavia ympäristöluvan alaisia tapahtumia ei kuulu järjestää paikoissa, joissa on paljon asutusta näin lähellä. Täällä asuu paljon lapsiperheitä ja ikäihmisiä, sekä töissä käyviä ihmisiä, joiden täytyy päästä nukkumaan hyvissä ajoin. Se on ennen kaikkea ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja kotirauhan kannalta erittäin tärkeää. On hyvin törkeää ja piittaamatonta edes suunnitella tuollaista tapahtumahanketta tällaiseen ympäristöön.”

Melu ei huoleta ainoastaan ihmisten, vaan myös Vermossa pysyvästi asuvien ravihevosten ja metsän eläinten kannalta. Vastaajista 144 (41 %) kertoi olevansa huolissaan hevosten hyvinvoinnista. 

”Eläinlääkärin lehdessä (HS 8.6.2022) kirjoitettu näkemys tallien suojasta melua vastaan on erikoinen. Onkohan ko. eläinlääkäri käynyt koskaan festareilla? Talliin kuuluu melua joka ei kuulu hevosten elämään ja varmasti stressaa eläimiä entisestään.”

Myös häiriökäyttäytymisen lisääntyminen ja liikennejärjestelyt mietityttävät

Melun jälkeen kyselyyn vastaajia huolestuttavat eniten häiriökäyttäytymisen lisääntyminen ja liikennejärjestelyt. Kaikista vastaajista 212 (60 %) pelkää, että tapahtumat lisäävät alueella häiriökäyttäytymistä kuten ilkivaltaa ja roskaamista. 

”Pajamäen ja Talin ympäristö on rauhallista aluetta, jossa ei ole meluhaittoja. Näin haluaisin jatkuvan. Lisäksi humalaiset ihmiset, häiriökäyttäytyminen ja roskaaminen kulkevat käsi kädessä isojen tapahtumien kanssa.”

Kymmenien tuhansien ihmisten sujuva ja turvallinen siirtyminen paikasta toiseen vaatii paljon tapahtumien järjestäjiltä. Logistiikka vaikuttaa niin tapahtumien osallistujiin kuin alueen asukkaisiin ja muihin alueella liikkuviin – riippumatta siitä, liikkuvatko ihmiset julkisilla liikennevälineillä, yksityisautoillen vaiko vaikkapa pyörällä tai jalan.

Kaikista kyselyyn vastanneista 188 (53 %) on huolissaan siitä, miten liikennejärjestelyt saadaan onnistumaan – tai mitä tapahtuu, jos ne eivät onnistu.

”Vermo on logistisesti kilpakumppaneihinsa verrattuna haastava. Ajoväylät Vermoon ovat lähinnä lähiön sisään- ja poisajoväyliä, joista riippuu tuhansien ympärillä asuvien päivittäinen kulkuyhteys. Liikennetukoksien aukeaminen ja ihmisten poispääsy on hidasta.”

”Kymmenet tuhannet ihmiset eivät mahdu kerralla ratikkaan eivätkä junaan, vaan heitä jää pysäkeille ja lähiympäristöön juopottelemaan ja metelöimään aamuyön tunneille asti.” 

”Huolestuttaa se osa yleisöstä, joka välttelee joukkoliikenteen ruuhkia tai yksinkertaisesti ei käytä joukkoliikennettä. He saapuvat autolla ja luonteva paikka jättää auto (sakko)parkkiin on Pajamäki.  Jo muutama tuhat ylimääräistä kauttakulkijaa sotkee Pajamäen rauhan, liikennejärjestelyt ja siisteyden. Konsertista poistuttaessa tilanne vielä pelottavampi.  Miten Mäkkylästä tulevia yleisömassoja estetään tukkimasta raidejokerin ratalinjaa?

Onko oma asuinalue enää entisensä?

Kaikkia huolenaiheita kokoavana teemana kyselyn avovastauksissa toistui se, miten tärkeänä asukkaat pitävät oman asuinalueen rauhallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Pajamäessä viihdytään ja tänne on myös muutettu nimenomaan alueen rauhallisuuden vuoksi. Tästä kertoi myös vuonna 2020 toteutettu lähiluontoa koskenut kysely, jonka tuloksista voit lukea täältä: Tärkeä lähiluontomme

Monen vastaajan huolena on, että suurkonserttien myötä oman asuinalueen rauha menetetään ja kotiympäristö muuttuu perustavalla tavalla.

”Lähialue on rauhallinen ja luonnon ympäröimänä, johon mitkään konserttien aiheutuva melu ei sovi. Lisäksi alueella asustavat lukuisia luonnon eläimiä, joita melu häiritsisi.

”Tapahtumat kuuluvat kaupunkiin, mutta nyt suunniteltu toiminta on aivan liian suurta kotien keskelle. Ihmettelen kovasti, jos melulaskelmat puoltaisivat tätä hanketta. Mukava, turvallinen ja vehreä asuinympäristö ja riittävä lepo ovat tunnustetusti merkittävä osa ihmisen hyvinvointia.”

”Espoon hanke ja informaatiokin tehty Espoon kannalta. Myös Helsinkiä, erityisesti Pajamäkeä kuultava. Olipa melukartat piirretty miten ”objektiivisesti” tahansa, melu tulisi olemaan mittava Pajamäessä. Kartasta näkee hyvin, miten lyhyt matka stagelle on linnuntietä. Megatapahtumien lisäksi alueella saattaisi olla vähän väliä jotakin häppeningiä, mikä väistämättä vähentää rauhaa ihmisiltä, hevosilta, linnuilta jne.”

Vain 3 % kyselyyn vastanneista ei ole lainkaan huolissaan

Kyselyyn vastanneista yhteensä 36 % kannattaisi ympäristöluvan myöntämistä Vermon tapahtumapuistolle. Kuitenkin vain 3 % oli sitä mieltä, että Vermon suunnitelmat eivät huoleta heitä lainkaan.

Tapahtumapuistosta tekee vastaajien mukaan kiinnostavan erityisesti se, että kotoa olisi lyhyt matka tapahtumiin (49 %).  Seuraavaksi eniten vastaajia kiinnostaa Vermon raviradan tulevaisuus (34 %) ja artistit (31 %) sekä tapahtumien työllisyysvaikutukset (24 %). 

Vastaajista 41 % oli sitä mieltä, että mitkään edellä mainituista syistä (ja annetuista vastausvaihtoehdoista) syistä eivät saa heitä kiinnostumaan tapahtumapuistosta. 

Ehdotuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja

Huolten ohella kyselyyn vastanneet esittivät myös ratkaisuvaihtoehtoja erilaisiin huoliin ja haasteisiin: Osa voisi hyväksyä konsertit, jos ne päättyisivät viimeistään klo 22. Liikennejärjestelyitä ja myös mahdollista häiriökäyttäytymistä voitaisiin suitsia sulkemalla osa alueen kaduista vain asukkaiden käyttöön. Suorasanaisimmissa kommenteissa esitettiin, että tapahtumapuisto tulisi sijoittaa jonnekin muualle kauas asutuksesta – ja rakentaa Vermon raviradan paikalle mieluummin vaikka asuntoja. 

Pajamäki-seura huomioi kyselyn tulokset omissa kannanotoissaan

Ympäristöluvan myöntämiseen on mahdollista vaikuttaa siinä vaiheessa, kun Vermo Areena on jättänyt ympäristölupahakemuksen Espoon kaupungille. Espoon kaupungin ympäristöviranomaisen määrittelemät asianosaiset voivat jättää ympäristölupahakemusta koskevan muistutuksen. Muut kansalaiset voivat ilmaista kantansa jättämällä sitä koskevan mielipiteensä. 

Pajamäki-seurassa huomioimme kyselyn tulokset, kun laadimme seuran kannanoton tapahtumapuiston ympäristölupahakemukseen. 

Kokoamme asiaan liittyvää ajankohtaista tietoa artikkeliimme Vermon tapahtumapuisto.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

Vermon tapahtumapuisto

Piirretty karttakuva suunnitellusta Vermon tapahtumapuistosta.
Vermon tapahtumapuiston maisemasuunnitelma. Lähde: Asukastilaisuus 14.6.2022 Huom! Weekend Festival 2023 järjestetään pääasiassa alueilla, jotka on merkitty tähän kuvaan vihreällä värillä.

Vermon raviradalle suunniteltavassa tapahtumapuistossa järjestettäisiin tulevaisuudessa muun muassa konsertteja jopa 60 000 ihmiselle. Kokoamme tähän päivittyvään artikkeliin suunnitelmia koskevaa tilannetietoa. Artikkelia on päivitetty viimeksi 9.8.2023.

Tiivistetysti 

Vermo Areena suunnittelee Vermon raviradalle tapahtumapuistoa, jossa järjestettäisiin tulevaisuudessa mm. jättikonsertteja jopa 60 000 ihmiselle.

Vermo Areena aikoo hakea tapahtumapuistolle Espoon kaupungilta pysyvää ympäristölupaa, jolla se voisi järjestää tulevaisuudessa klo 24 saakka kestäviä konsertteja kymmenenä päivänä per kesä. Ympäristöluvan hakeminen on kesken. Jo elokuussa 2023 (4.-5.8.2023) Vermossa järjestettiin elektronisen musiikin Weekend Festival.

Pajamäki-seuran mielipidekyselyssä (2022) suurin osa alueen asukkaista vastusti yöhön saakka kestäviä suurkonsertteja. 

Aiheista tarkemmin alla!

Ajankohtaista

Weekend Festival 4.-5.8.2023

Elektronisen musiikin Weekend Festival järjestettiin Vermossa 4.-5.8.2023. Pajamäki-seura kerää sähköisellä kyselyllä lähialueiden asukkaiden kokemuksia tapahtumasta. Kyselyyn voi vastata sunnuntaihin 13.8.2023 saakka.

Kyselyn sekä tapahtuman aikana toteutetun havaintokyselyn tuloksista kerrotaan verkkosivuillamme sekä Facebook-ryhmässä Pajamäkeläiset. Toimitamme yhteenvedon myös Weekend Festivalin järjestäjille, Vermo Oy:lle sekä Espoon kaupungille. 

Weekend Festivalia koskeva meluilmoitus

Weekend Festivalin järjestäjä All Things Live on jättänyt Espoon kaupungille tapahtumaa koskevan meluilmoituksen. Meluilmoitus sisältää muun muassa melun leviämislaskelman, melun mittaussuunnitelman, melua tuottavan toiminnan aikataulut (äänentoiston testaus ja varsinaiset konsertit). Meluilmoitus liitteineen löytyy Espoon kaupungin verkkosivuilta: Kuulutus Weekend Festival 2023 -ulkoilmatapahtumaa koskevan meluilmoituksen vireilläolosta

Meluilmoitukseen oli mahdollista ottaa kantaa jättämällä sitä koskeva kirjallinen muistutus Espoon kaupungille 25.7.2023 klo 15.45 mennessä. Pajamäki-seuran mielestä meluilmoitukseen liittyi puutteita ja epäselvyyksiä, jotka tulisi korjata. Tutustu Pajamäki-seuran jättämään muistutukseen.

Kuulumisia Weekend Festivalia koskeneesta asukastilaisuudesta 11.5.2023

  • Weekend Festivalilla soitetaan musiikkia perjantaina 4.8. ja lauantaina 5.8. klo 14-24
  • Äänentoistoa testataan torstaina 3.8. iltapäivällä / alkuillasta.
  • Tapahtumaan odotetaan 10 000 – 20 000 kävijää per päivä.
  • Tapahtuman sisäänkäynti on Valjakkotiellä Vermon ravidadan ”takana”.
  • Yleisö ohjeistetaan saapumaan paikalle julkisilla liikennevälineillä – ensisijaisesti junalla Mäkkylän asemalle ja sieltä festarialuueelle Perkkaantien kautta. Mäkkylän asemalle tulee opasteita, opashenkilöitä ja vessoja. HSL:n kanssa neuvotellaan tavallista pidemmistä junista ja lisävuoroista. Festivaalin verkkosivuilla ohjeistettiin aiemmin, että paikalle voisi tulla mm. bussilla 25 Pajamäen kautta. Pajamäki-seura pyysi tämän ohjeen poistamista, ja näin myös tapahtui.
  • Vermontie suljetaan liikenteeltä tapahtuman ajaksi perjantaina 3.8. alkaen klo 13 (poislukien joukko- ja asukasliikenne).
  • Tämänhetkisen suunnitelman mukaan festivaalien päälava sijoittuu Vermon parkkipaikalle, viistosti Vermonrinteeseen nähden.
  • Pienempi sivulava sijoittuu raviratojen puolelle tallien ja ”kepparialueen” väliin. Tallit jäävät lavan taakse.
  • Vermossa asuvista noin 90 hevosesta ja ponista osa on paikalla festiivaalin aikana. Tallien ja festivaalialueen väliin sijoittaan rekkoja, joiden tarkoitus on toimia meluvallina erityisesti bassoista kantautuville matalille äänille. Tallissa on koko tapahtuman ajan ihminen tarkkailemassa hevosia.
  • Alueen ja lähialueiden siivoamisesta vastaa festivaalin järjestäjä All Things Live yhdessä Espoon kaupungin kanssa.
  • Tapahtuman meluilmoitusta valmistellaan parhaillaan. Meluilmoitus edellyttää melutasojen mallinnusta, joka on vielä kesken. Pajamäki-seura muistutti, että mallinnus ja mittaukset tulee ulottaa myös Pajamäkeen. Mallinnuksen tekee Akukon oy.

Pajamäki-seuran hallituksen ja Vermo Areenan toimitusjohtajan tapaaminen 19.4.2023

Vermo Areenan toimitusjohtaja Heikki Häyhä kutsui Pajamäki-seuran hallituksen keskustelemaan tapahtumapuiston suunnitelmista 19.4.2023. Tapaamisessa kuultiin seuraavaa:

  • Tapahtumapuiston suunnitelmien taustalla on raviyleisön siirtyminen verkkoon, minkä vuoksi ravitoiminta ei ole nykyisellään kannattavaa. Jotta ravirata voisi säilyä Vermossa, etsii Vermo Areena lisätuloja muun muassa muiden tapahtumien järjestämisestä. 
  • Vermossa uskotaan, että uudelle konserttialueelle on kysyntää. Esimerkiksi Suvilahden tapahtuma-alue on osittain remontissa useamman vuoden ajan. 
  • Vermo sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla tontilla. Tontin vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2030 saakka. Helsingin kaupunki on tehnyt yleisen linjauksen, jonka mukaan se pyrkii myymään kaupungin rajojen ulkopuolella sijaitsevia maitaan. Kaupunki ei ole kuitenkaan vielä päättänyt, mitä Vermon tontin kanssa tehdään.
  • Vermon alueella asuu 90 hevosta. Häyhän mukaan näiden uskotaan selviävän konserteista koituvasta melusta. Hevoset voidaan myös siirtää pois alueelta konserttipäivien ajaksi, jos omistajat niin haluavat.

Ympäristölupahakemuksen tilanne

Vermon ravirata Oy aikoo hakea tapahtumapuistolle pysyvää ympäristölupaa klo 24 saakka kestävien konserttien ja festivaalien järjestämiseen.

Ympäristölupa sallisi klo 24 saakka kestävien konserttien järjestämisen yhteensä 10 tapahtumapäivänä, jotka ajoittuisivat touko-syyskuulle. Näiden lisäksi tapahtumapuistossa järjestettäisiin muita tapahtumia, joiden tulee päättyä klo 22 mennessä. Näitä varten tapahtumapuisto ei tarvitse ympäristölupaa.

Tällä hetkellä Vermo kokoaa vastauksia viranomaisilta saamiinsa lisäkysymyksiin, jotta hakemus saataisiin prosessiin toukokuun 2023 aikana. Kun ympäristölupahakemus on jätetty, voi siihen vaikuttaa jättämällä hakemusta koskevan muistutuksen (asianomaiset) tai mielipiteen (kaikki kansalaiset). Espoon ympäristöviranomainen päättää, mitkä tahot ovat asiassa asianomaisia. Pajamäki-seura seuraa tilannetta. 

Konserteista koituva melu ja sen vaikutus Pajamäkeen

Toteutuessaan Vermon tapahtumapuistosta ja erityisesti suurkonserteista koituisi melua lähiympäristöön. Oheinen kartta kuvaa arvioituja melutasoja Vermossa ja sitä ympäröivillä alueilla desibeleinä mitattuina. Mallinnuksessa on huomioitu Pajamäen sijainti Vermoa korkeammalla. Lähde: Vermon tapahtumapuistoa koskeva meluselvitys, Akukon.

Aiemmin tapahtunutta

Mielipidekysely

Pajamäki-seura toteutti heinäkuussa 2022 Vermon tapahtumapuiston suunnitelmia koskevan mielipidekyselyn. Kyselyyn saatiin yhteensä 352 vastausta Helsingistä ja Espoosta. Kyselyyn vastanneista valtaosa (57 %) vastusti ympäristöluvan myöntämistä klo 24 saakka järjestettäville jättikonserteille.

Vastaajia huolettavat eniten konserteista koituva melu, mahdollinen häiriökäyttäytyminen ja liikennejärjestelyt. Myös Vermossa asuvien ravihevosten hyvinvointi huolettaa monia. Lue lisää artikkelistamme Valtaosa asukkaista ei halua Vermoon jättikonsertteja.

Asukastilaisuus 14.6.2022

Tapahtumapuiston suunnitelmia esiteltiin Vermo Areenan ja Espoon kaupungin järjestämässä asukastilaisuudessa 14.6.2022. Tutustu tilaisuuden materiaaleihin:


Tämä artikkeli on julkaistu 3.7.2022. Artikkelia on päivitetty viimeksi 9.8.2023.

Tue Pajamäki-seuraa jäseneksi liittymällä!

Pajamäki-seura huolehtii vapaahtoisvoimin kylän monista asioista ja lähiluonnosta. Voit tukea seuran toimintaa liittymällä sen jäseneksi.

Jäsenenä saat jäsenkirjeen sähköpostiisi tai postiluukkuusi muutaman kerran vuodessa. Jäsenenä voit myös vaikuttaa siihen, millaista toimintamme on ja tulla mukaan yhteiseen tekemiseen. Uudet ideat ja apukädet ovat aina tervetulleita!

Jäsenmaksu 2022

Vuonna 2022 jäsenmaksun suuruus on 15 euroa per henkilöjäsen ja 60 euroa per kannattajajäsen (esimerkiksi taloyhtiö, yritys tai yhdistys). Ohjeet vuoden 2022 jäsenmaksun maksamiseen sekä sähköisen jäsentietolomakkeen löydät täältä: Liity jäseneksi

Huom! Pyydämme, että myös vuoden 2021 jäsenet täyttäisivät jäsentietolomakkeen. Näin varmistamme, että jäsenten yhteystiedot pysyvät ajantasaisina. Jäsentietolomakkeen kautta voit lähettää myös terveisesi seuran hallitukselle.

Kiitos ja tervetuloa Pajamäki-seuraan!

Toimintasuunnitelma 2022

Vuonna 2022 Pajamäki-seura, käytössään olevien voimavarojen ja taloudellisen tilanteessa puitteissa:

  • seuraa aluetta koskevia suunnitelmia ja päätöksentekoa
  • tiedottaa asukkaita aluetta koskevista suunnitelmista ja päätöksistä
  • ottaa tarpeen mukaa kantaa kaavailtuihin muutoksiin
  • järjestää yhteistä toimintaa ja tapahtumia
  • ylläpitää kaupunginosan pajamaki-fi -verkkosivuja
  • tekee yhteistyötä muiden toimijoiden ja läheisten kaupunginosayhdistysten kanssa.

Lue lisää:

Pajamäen siivoustalkoot tiistaina 17.5.2022 klo 17-20

Maahan pudonnut kasvomaski

Siivotaan Stadin sympaattisin kylä kesäkuntoon!

  • Aika: tiistaina 17.5.2022 klo 17-20
  • Paikka: Pajamäen, Patterimäen ja Talin kulmat sen mukaan, mihin saakka kukakin haluaa kulkea!
  • Tukikohta, josta roskapihdit ja -säkit voi noutaa ja johon ne palautetaan: Punatiilinen muuntaja bussipäättärin kulmalla.

Pajamäki-seura tarjoaa talkooväelle mehua ja pientä purtavaa. Tervetuloa!

t. Pajamäki-seuran hallitus

P.S. Ota mukaan omat hanskat!

Pajamäki-seuran toimintakertomus 2021

Aurinkokuntamallin keskus (aurinko) Patterimäellä
Ursa ey:n aurinkokuntamallin keskus Patterimäen laella. Kuva: Janne Salomeri

Stadin sympaattisinkaan kylä ei välttynyt pandemian vaikutuksilta. Koska kohtaamisia ei voitu järjestää, toteutettiin vuoden 2021 tapahtumat verkon välityksellä tai omatoimisina. Vaikuttamistyö jatkui normaaliin tapaan.  

Vuonna 2021 Pajamäki-seuraan kuului 43 henkilöjäsentä, 6 kannattajajäsentä (taloyhtiötä) ja yksi kunniajäsen. Kiitos tuesta kaikille seuran jäsenille!

Tapahtumat vuonna 2021

  • 20.-27.2.2021 järjestettiin Jäähyväiset liito-oravan metsälle -polku Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä. Puihin ripustettiin kuvia liito-oravista sekä metsän eläimistä ja kasveista kertovia infotauluja. Suuren kuusen alle sai viedä kynttilän.
  • Pajamäki-seuran vuosikokous pidettiin Zoom-verkkokokouksena 31.3.2021.
  • Pajamäki laitetttin kesäkuntoon siivoustalkoissa 6.5.2021.
  • 1.11.2021 pidettiin verkkotapahtumana Apteekin taloa koskenut keskustelutilaisuus. Tilaisuuteen osallistuivat kaupungin arkkitehti Siv Nordström ja liikennesuunnittelija Eeva Väistö. Lue lisää: Asemakaavan muutos: Apteekin talo (Pajamäentie 10 ja 12)

Vaikuttaminen vuonna 2021

Raide-Jokeri

Pajamäki-seura puolusti Patterimäen lännenpuoleista liito-oravametsää oikeusprosessin viimeiseen vaiheeseen saakka: 8.1.2021 seura jätti yhdessä Pro Luonto ry:n kanssa asiasta valituslupapyynnön Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi lupapyynnön 18.2.2021, eikä siis käsitellyt valitustamme. Puunkaadot Patterimäen lännenpuoleisessa metsässä alkoivat maanantaina 21.2.2021.

Kiista koski Raide-Jokerin ratalinjausta Pattermäkeä ympäröivään metsään alueille, jotka olivat liito-oravan ydinalueita. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen (=pesäpuut sekä puut niiden välittömässä läheisyydessä) hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin nojalla kiellettyä. Suojelusta voi poiketa poikkeamisluvalla, jonka ehdot ovat tiukat. Mielestämme nämä ehdot eivät toteutuneet Patterimäen tapauksessa. Valitettavasti lopputulos oli kuitenkin toinen, ja menetimme metsän.

Lue lisää:


HSL:n liikennöintisuunnitelma 2021-2022: bussilinjat 14 ja 59

Osana liikennöintisuunnitelmaa 2021-2022 HSL lakkautti bussilinjan 14 ja korvasi sen linjalla 25 elokuusta 2021 alkaen. Lisäksi bussilinjan 59 reitti muutettiin niin, että se kulkee Pitäjänmäentietä Konalaan poikkeamatta Pajamäen kautta. Pajamäki-seura jätti muutoksista palautetta HSL:lle tammikuussa 2021. Taustaa ja lisätietoa: Muutoksia Pajamäen bussilinjoihin

Helsingin maanalainen yleiskaava 2021

Helsingin maanalainen yleiskaava määrittelee kaupungin maanalaista rakentamista. Vuonna 2021 Helsingin kaupunki päätti uudesta maanalaisesta yleiskaavasta, johon on merkitty varaukset maanalaiselle varikkoluolalle Patterimäen alle sekä Lassila-Perkkaa -jätevesitunnelille.

Pajamäki-seura otti 26.3.2021 kantaa maanalaiseen yleiskaavaehdotukseen. Muistutuksessamme esitimme maanalaisesta kalliovarikosta luopumista, sillä toteutuessaan se merkitsisi rakentamista myös Patterimäkeä ympäröivään metsään. Lisäksi huomautimme, että jätevesitunneli ei saa aiheuttaa haittaa Pajamäessä jo sijaitseville tai mahdollisesti tulevaisuudessa toteutettaville (taloyhtiöiden) maalämpökentille.

Helsingin kaupunki hyväksyi maanalaisen yleiskaavan syksyllä 2021. Maanalaista varikkoluolaa koskenut varaus jäi voimaan uuteen yleiskaavaan. Pajamäki-seura seuraa suunnitelmien mahdollista etenemistä ja ottaa niihin tarvittaessa kantaa.

Asemakaavan muutos: Apteekin talo (Pajamäentie 10 ja 12)

Pajamäen keskustan kahdelle liikerakennustontille (Pajamäentie 10 ja 12) suunnitellaan uusia liiketiloja ja asumista: Nykyinen yksikerroksinen apteekkirakennus osoitteessa Pajamäentie 12 on tarkoitus purkaa. Tilalle on suunniteltu uusi 2-kerroksinen rakennus, jonka maantasokerrokseen tulisi liiketilaa päivittäistavarakaupalle ja sen 2. kerrokseen asuntoja. Asemakaavamuutoksen rinnalla tehdään myös mm. parkkipaikkaan sekä katu- ja liikennejärjestelyihin liittyviä suunnitelmia.

Pajamäki-seura järjesti marraskuussa 2021 asiasta keskustelutilaisuuden, johon osallistuivat myös kaupunginarkkitehti Siv Nordström ja liikennesuunnittelija Eeva Väistö Helsingin kaupungilta.

Lisäksi jätimme kaupungille asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskeneen mielipiteen 5.11.2021. Siinä nostimme esiin erityisesti kaksi asiaa: 1) uuden rakennuksen tulee sopia ilmeeltään Pajamäen 60-luvun alun rakentamiselle ominaiseen tyyliin ja 2) uusi, lähemmäs Pajamäentietä ulottuva rakennus ei saa haitata liikenneturvallisuutta parkkipaikan ja Pajamäentien risteyksessä.

Lue lisää: Asemakaavan muutos: Apteekin talo

Uudet kerrostalot: Asemakaava 12477 kumoutui syksyllä 2020.

Meiltä kysytään aika ajoin siitä, mikä onkaan Pajamäentien alkupäähän suunniteltujen uusien kerrostalojen tilanne. Onkin ilo aina kerrata, että Helsingin hallinto-oikeus kumosi mm. näiden kerrostalojen rakentamista koskeneen asemakaavan lainvastaisena 29.9.2020. Alueelle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla rakentamista. Pajamäki-seura seuraa tilannetta. Lue lisää: Asemakaava uusista kerrostaloista kaatui oikeudessa

Pajamäki-seuran hallitus 2021

Pajamäki-seuran hallituksen muodostivat vuonna 2021 Eija Korpelainen (puheenjohtaja), Markus Pyykkö (varapuheenjohtaja), Mervi Koponen (sihteeri) Markku Nervola (taloudenhoitaja), Sanna Saari-Salomeri (tiedotusvastaava), Daniel CsorbaHanna HaglundMervi Koponen ja Viva Lappalainen.

Jäsenenä tuet Pajamäki-seuraa


Pajamäki-seura huolehtii vapaahtoisvoimin Stadin sympaattisimman kylämme monista asioista ja lähiluonnosta. Voit tukea seuran toimintaa liittymällä sen jäseneksi. Vuonna 2022 jäsenmaksun suuruus on 15 euroa per henkilöjäsen ja 60 euroa per kannatusjäsen (esimerkiksi taloyhtiö, yritys tai yhdistys).

Seuran jäsenenä saat sähköpostiisi jäsenkirjeen muutaman kerran vuodessa. Jäsenenä voit myös vaikuttaa siihen, millaista toimintamme on ja tulla mukaan yhteiseen tekemiseen. Tervetuloa mukaan!

Ohjeet vuoden 2022 jäsenmaksun maksamiseen ja jäsentietolomake: Liity jäseneksi

Kiitos!



Kutsu: Pajamäki-seuran vuosikokous 24.3.2022

Tervetuloa Pajamäki-seuran vuosikokoukseen torstaina 24.3.2022 klo 18.00!

Kokouksessa käsitellään vuoden 2021 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022. Lisäksi valitaan seuran hallitus vuodelle 2022. Sääntömääräisten asioiden lisäksi on mahdollisuus yhteiseen, vapaamuotoiseen keskusteluun.

Vuosikokous järjestetään verkkokokouksena. Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 23.3.2022 lähettämällä sähköpostia osoitteeseen pajamakiseura@gmail.com. Saat ennen kokouksen alkua sähköpostiisi linkin ja tarkemmat ohjeet verkkokokoukseen osallistumista varten.

Kokous on avoin kaikille pajamäkeläisille. Tervetuloa!

Asemakaavan muutos: apteekin talo (Pajamäentie 10 ja 12)

Pajamäen keskustan kahdelle liikerakennustontille (Pajamäentie 10 ja 12) suunnitellaan uusia liiketiloja ja asumista: 

  • Entinen yksikerroksinen apteekkirakennus osoitteessa Pajamäentie 12 on purettu. Tilalle on suunniteltu uusi kaksikerroksinen rakennus, jonka maantasokerrokseen tulisi liiketilaa päivittäistavarakaupalle ja sen 2. kerrokseen asuntoja. 
  • Liikerakennus osoitteessa Pajamäentie 10 säilyy. Apteekki on siirtynyt Pajamäentie 10:een. 
  • Asemakaavamuutoksen rinnalla tehdään myös mm. parkkipaikkaan sekä katu- ja liikennejärjestelyihin liittyviä suunnitelmia.

Ajankohtaista: Asemakaavaehdotus nähtävillä 27.9.2022 saakka

Uutta rakennusta ja sen läheisiä alueita (parkkipaikka, bussipäättäri, katualue) koskeva asemakaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä Helsingin kaupungin verkkosivuilla: Asemakaava nähtävillä: Pitäjänmäki, Pajamäentie 10-12 lähialueineen.

Monet asukkaiden 1.11.2021 keskustelutilaisuudessa esitettämät huomiot ja ehdotukset on ilahduttavalla tavalla otettu huomioon asemakaavaehdotuksessa. Tässä Pajamäki-seuran tiivistelmä keskeisimmistä suunnitelmista:

1. Uuden rakennuksen sijoittuminen suhteessa Pajamäentiehen

Asemakaavaluonnoksessa uusi rakennus oli sijoitettu hyvin lähelle Pajamäentien reunaa. Uudessa asemakaavaehdotuksessa rakennuksen kulmista vain toinen on kadun reunassa, ja päätyseinä on hieman vinottain suhteessa Pajamäentiehen. Talon päätyseinä näyttäisi nyt olevan suunnilleen samalla kohtaa ja samalla tavalla kuin jo puretun talon pääty suhteessa Pajamäentiehen.

2. Liikennejärjestelyt

  • Molemmat Pajamäentien ylittävät suojatiet säilyvät.  
  • Suojateiden välinen ajorata korotetaan.
  • Kaupunkipyörien pysäköintipaikka säilyy nykyisellä paikallaan. 
  • Autojen pysäköintipaikat säilyvät nykyisen jätteiden kierrätyspisteen vieressä.
  • Jätteiden kierrätyspiste poistuu kokonaan. Sen tilalle tulee pysäköintipaikka polkupyörille ja sähköpotkulaudoille.
  • Bussipysäkin risteysalueelle tulee Pajamäentien suuntainen jatkettu jalkakäytävä.
  • Palvelulinjan 201 päätepysäkki siirtyy päättärialueelle.
  • Linjan 201 nykyisen bussipysäkin lähelle tehdään varaus henkilöautojen sähkölatauspisteelle.
  • Vanha bussipysäkki ja kirjastoauton pysäkki Pajamäentie 6 kohdalla poistuvat.
  • Kirjastoauton pysähdyspaikka siirtyy korotetulle katualueelle Pajamäentie 12 ja 14 väliin.
  • Pajamäentien ja Poukamäentien isoon risteykseen on merkitty uusia autojen parkkipaikkoja lähelle lasten päiväkotia.


Asemakaavaehdotukseen voi ottaa kantaa jättämällä sitä koskevan muistutuksen viimeistään 27.9.2022.

Aiemmin tapahtunutta:

Keskustelutilaisuus 1.11.2021: Yhteenvetoa

Pajamäki-seura järjesti asemakaavan muutosta ja siihen liittyviä liikennejärjestelyjä koskeneen keskustelutilaisuuden verkossa maanantaina 1.11.2021. Tilaisuuteen osallistuvat arkkitehti Siv Nordström ja liikennesuunnittelija Eeva Väistö Helsingin kaupungilta. Kiitos kaikille osallistujille aktiivisuudesta!

Tässä yhteenvetoa keskustelutilaisuudessa käsitellyistä aiheista ja niiden tilanteesta tällä hetkellä:

Pajamäentie 12 (apteekin pääty)

  • Tilanne: Nykyisen rakennuksen purkutyöt ovat alkamassa.
  • Suunnitelmassa uusi rakennus on nykyistä pidempi ja tulee siis lähemmäs Pajamäentietä kuin nykyinen apteekin talo. Sen ja Pajamäentien varteen jää vain normaalin levyinen jalkakäytävä (ks. myös kohta Suojatiet ja liikenneturvallisuus)
  • Katutasoon on tulossa päivittäistavarakauppa. Sisäänkäynti kauppaan on parkkipaikan puoleiselta sivulta / kulmasta. Tavarantoimitus kauppaan tapahtuu talon toiselta puolelta (“takaa”).

Pajamäentie 10 (johon apteekki siirtyy) 

  • Tilanne: Muutostöille on myönnetty rakennuslupa. 
  • Apteekin sisäänkäynnin luo ei saa ajaa autolla. Tämä koskee myös saattoliikennettä ja huoltoajoa. Tavarantoimitus apteekkiin tapahtuu puiston puolelta. 

Parkkipaikka 

  • Nykyisistä parkkiruuduista yksi (reunassa lähimpänä apteekkia) varataan invapaikaksi.
  • Nykyiset suuret kierrätysastiat poistuvat. Niiden tilalle tulee pyöräteline.

Suojatiet ja liikenneturvallisuus 

  • Suunnitelmissa ollut uusi “pohjois-eteläsuuntainen” kulkureitti bussipäättäriltä keskusviheriön kautta ostarille sekä siihen liittyvät uudet suojatiet herättivät keskustelua. Useat osallistujat pitivät uutta reittiä tarpeettomana varsinkin, kun sen toteuttaminen merkitsisi nykyisten suojateiden poistamista. Liikennesuunnittelijan mukaan suunnitelmasta voidaan luopua ja säilyttää nykyiset suojatiet Pajamäentien yli. 
  • Bussipäättärin ja Pajamäentien välissä sijaitsevan keskusviheriön / saarekkeen molemmille puolille tulee Pajamäentien suuntaiset jatketut ja korotetut jalkakäytävät. Autoilijat ja polkupyöräilijät ovat niiden kohdalla väistämisvelvollisia jalankulkijoihin nähden.
  • Keskustelua herätti myös uuden päätyrakennuksen koko. Rakennus on suunniteltu nykyistä pidemmäksi niin, että se sen ja Pajamäentien väliin jäisi vain normaalin jalkakäytävän levyinen kulkureitti. Keskustelussa nostettiin esiin huoli siitä, estääkö uusi rakennus näkyvyyden parkkipaikalta Pajamäentielle ja toisin päin. Mietittiin myös, onko lähelle katua työntyvä rakennus liian hallitseva Pajamäen keskustan muuhun ilmeeseen nähden.

Bussipysäkin alue

  • Bussin 25 lähtö- ja päätepysäkit sijaitsevat jatkossakin nykyisen bussipäättärin alueella. Lähtöpysäkki ei siis sittenkään siirry Pajamäentien varteen, kuten aiempaan suunnitelmaan oli kaavailtu. 
  • Bussin 201 (palvelulinja) pysäkki siirtyy Pajamäentie 7:n kohdalta bussipäättärille.
  • Bussin 201 pysäkki saattaa tulla nykyisen päättärin kohdalle Pajamäentie 9:n päätyyn, ja bussin 25 lähtöpysäkki vähän alemmas Pajamäentie 9:n ja Pajamäentie 11:n väliseen kohtaan. Tällä varmistetaan, että pitkä bussi ei estä pääsyä Pajamäentie 9:n pelastustielle tai parkkipaikoille. 
  • Kirjastoauton pysäkki jää nykyiselle paikalleen. 

Aikataulu

  • Syksy 2021: Asemakaavan muutoksen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
  • Syksy 2022: Asemakaavaehdotus, joka esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta syksyllä 2022. Tämän jälkeen kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen. Lopuksi kaupunginvaltuusto päättää siitä.
  • Katu- ja liikennesuunnitelmien (parkkipaikka, bussipysäkit, jatkettu jalkakäytävä) osalta muutokset voivat edetä asemakaavamuutosta nopeamminkin.

Lue lisää: