Toimittaja Mikko Peltola haluaa muistuttaa päättäjiä kaupunkimetsien merkityksestä. Iltakävelyllä Pajamäessä hän onnistui näkemään myös liito-oravan – ensimmäistä kertaa elämässään!
Mikko Peltola on Peltsinäkin tunnettu helsinkiläinen toimittaja, jonka voi kohdata myös maastopyöräilemästä, juoksulenkiltä, metsäretkeltä tai kalastamasta Tenon mutkasta. Luonnon ystävänä Peltsi haluaa myös puhua sen puolesta: viime aikoina hän onkin muun muassa puolustanut Keskuspuiston metsää ja osallistunut Itämeren suojeluun.
Heinäkuun alussa kutsuimme Peltsin iltakävelylle Pajamäkeen. Esittelimme hänelle Pajamäen metsää ja Patterimäkeä ja kerroimme niihin eri tavoin kohdistuvista rakennushankkeista. Oppaan tehtävässä toimi Pajamäki-seuran aktiivi ja eräopas Daniel Csorba. Itselläni oli ilo jututtaa Peltsiä luonnon, ja ihan erityisesti lähiluonnon merkityksestä:
Olet eränkävijä ja rakastat erityisesti Lappia. Mitä helsinkiläinen lähiluonto sinulle merkitsee?
– Luonto on merkinnyt minulle aina tosi paljon, ja niin myös lähiluonto. Se on luontoa arjessa; se parantaa elämänlaatua ja antaa voimaa. Isänä on myös mahtavaa se, että omat lapset voivat leikkiä samassa lähimetsässä Keskuspuiston laitamilla, jossa itsekin lapsena seikkailin.
Olet viime aikoina ollut mukana puolustamassa Keskuspuistoa, jonka kapeinta kohtaa uhkaa liikuntahallin rakentamishanke. Kerro vähän tilanteesta Pirkkolassa ja ajatuksistasi siitä.
– Pirkkolan liikuntahallia ollaan rakentamassa paikkaan, jossa se hävittäisi upeaa metsäkalliota ja vanhaa kookasta puustoa. Alue on myös yksi Keskuspuiston suosituimmista kulkureiteistä.
Ymmärrän, että suuressa kaupungissa liikuntapaikoille on tarvetta, enkä vastusta hallia sinänsä. Ennen rakentamista pitäisi kuitenkin selvittää kunnolla vaihtoehdot sen sijainnille – ja tätä ei Pirkkolassa ole tehty. Sitä on vaikea hyväksyä.
Keskuspuisto on omaa ja perheeni lähiluontoa, ja siksi itselleni erityisen tärkeää. Onneksi on löytynyt paljon asukkaita ja muita aktiivisia kaupunkilaisia, joiden ansiosta hankkeeseen on nyt voitu vaikuttaa. Meitä kaikkia luonnon ystäviä tarvitaan.
Millaisia terveisiä haluaisit lähettää Helsingin kaupungille ja sen päättäjille?
– Kaupunkimetsät eivät ole ainoastaan potentiaalista rakennusmaata, vaan ne ovat kaupunkilaisille tärkeitä itsessään. Ihminen tarvitsee luontoa myös kaupungissa.
Tällä hetkellä itseäni riepoo se, miten kaupunki toisaalta puhuu kaupunkiluonnon merkityksestä, ja kuitenkin nakertaa viheralueita sieltä täältä – hehtaarin sieltä, toisen täältä. Pajamäen Patterimäen tilanne on yksi ajankohtainen esimerkki tästä, samoin kuin Pirkkola Keskuspuistossa.
Illan kruunasi liito-oravanäytös
Olimme etukäteen lupailleet Peltsille myös liito-oravabongausta – sillä varauksella, että nämä aniharvoin nähtävät, uhanalaiset yöeläjät vain suostuisivat yhteistyöhön. Iloksemme näin myös kävi!
Jännittävän odottelun jälkeen näimme neljän liiturinpoikasen kömpivän yksitellen ulos kolopesästään ja kipuavan nopeasti puun latvustoon. Myöhemmin saimme todistaa vielä kaksi liitoa puusta toiseen.
Peltsille nämä liiturihavainnot olivat hänen elämänsä ensimmäiset, ja ne pääsivätkin kokeneen eränkävijän parhaiden luontokokemusten joukkoon. Meille itsellemme oli ilo onnistua tarjoamaan tämä tilaisuus juuri Peltsille – paitsi erämaiden, myös kaupunkiluonnon ystävälle ja puolestapuhujalle.
Käy katsomassa, miten Peltsi kertoo kokemuksistaan Pajamäessä omin sanoin ja kuvin: facebook.com/MikkoPeltsiPeltola ja instagram.com/mikkopeltola. Voit seurata Peltsiä myös Twitterissä: @PeltolanMikko.
Tunnetko Pajamäen?
Pajamäki on 1950-luvun lopulla rakennettu pieni kaupunginosa läntisessä Helsingissä Pitäjänmäen, Talin siirtolapuutarhan ja Talin golfkentän kupeessa. Pajamäen maamerkki on Patterimäki: jyrkkärinteinen kallio, jonka laella on muinaismuistolailla suojeltu linnoitusalue sekä luontoarvoiltaan arvokas niitty harvinaisine ketokasveineen.
Pajamäkeä ympäröi vanha ja monimuotoinen kaupunkimetsä, jonka lajikirjo on runsas: tavallisena kesäiltana Pajamäessä voi törmätä esimerkiksi kettuun, citykaniin, siiliin, palokärkeen, kanahaukkaan ja liito-oravaan. Metsän vanhimmat puut ovat yli 200-vuotiaita.
Arvokkaaseen metsään kohdistuu tällä hetkellä kuitenkin monenlaisia uhkia:
• Metsään on suunnitteilla viisitoista uutta kerrostaloa pihoineen ja kulkureitteineen. Asuintalojen alle jäisi muun muassa yksi liito-oravan ydinalue kokonaisuudessaan.
• Raide-Jokerin ratalinjaus ja pelastustie sekä radan vuoksi uuteen paikkaan siirrettävä kävelytie hävittävät suuren osan liito-oravan ydinalueesta sekä arvokasta niittykasvillisuutta erityisesti Patterimäen länsipuolella. Patterimäen alle louhittavan Raide-Jokerin tunnelin suuaukko tuhoaa lisäksi harvinaisen kalliojyrkänteen niittykasveineen.
Arvokas lähiluontomme
Lähiluonto on pajamäkeläisille tärkeä asia. Se antaa mahdollisuuden ulkoiluun, liikuntaan, leikkiin ja luonnon havainnointiin. Lähiluonto myös vähentää stressiä ja virkistää. Se on monille myös osa omaa ja perheen identiteettiä ja tarinaa.
Keväällä 2020 toteuttamamme kyselyn mukaan lähiluontoon kohdistuvat suunnitelmat ja sen menettämisen uhka tuntuu asukkaissa yleisimmin suruna, turhautumisena, suuttumuksena ja voimattomuutena.
Pajamäki-seura puolustaa Pajamäen lähiluontoa vaatimattomin vapaaehtoisvoimin. Peltsin tavoin viestimme on: Kaupunkimetsät ovat muutakin kuin rakennusmaata. Ne ovat arvokkaita kaupungin asukkaille ja koko elonkirjolle. On tärkeää suojella kaupunkimetsää.
Lue lisää:
- Liito-oravat Pajamäessä
- FAQ: Raide-Jokeri ja liito-orava
- Pajamäki-seuran kannanotot aluetta koskeviin suunnitelmiin
- Video: Liito-oravapoikueen elämää Pajamäessä keväällä 2020.
Sanna Saari-Salomeri
Kirjoittaja on pajamäkeläinen perheenäiti ja Pajamäki-seuran aktiivi, joka viettää vapaa-aikaansa mieluiten luonnossa liikkuen.