Suunnitelma uusista kerrostaloista kaatui oikeudessa

Karttakuva: Patterimäen asemakaava 12477
Karttta: suunniteltu asuinrakentaminen (ruskea), varikon toimistorakennus ja polttoaineen jakeluasema (pinkki) sekä tekniset kuilut (renkaat), Raide-Jokerin pelastustie ja tunnelin suuaukon ylle nostettava kävelytie sekä leikkipuiston uusi paikka (nuolet). Patterimäen luonnonsuojelualueen uusi rajaus on merkitty viivalla ja alkuperäinen rajaus katkoviivalla.

Vuosia kestänyt työ lähiluonnon puolustamiseksi palkittiin: Helsingin hallinto-oikeus päätti 29.9.2020, että asemakaava 12477 on liito-oravan ydinalueen ja maalitehtaan läheisyyden vuoksi lainvastainen.

Toteutuessaan Patterimäen asemakaava 12477 olisi merkinnyt

  • 15 kerrostalon rakentamista Patterimäen idänpuoleiseen metsään liito-oravan ydinalueelle ja nykyisen leikkipuiston paikalle
  • uusien katujen, pihojen ja parkkihallien rakentamista alueelle
  • uuden leikkipuiston rakentamista metsään lähemmäs Patterimäkeä
  • HKL:n varikon toimistorakennuksen, varastokatosten ja polttoaineen jakelupisteen rakentamista Patterimäen länsirinteeseen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikalle
  • Em. varikkoon kuuluvan neljän teknisen kuilun (korkeus 3-5 m, poikkipinta-ala 12 m2) rakentamista Patterimäen itäpuolen metsään
  • Kävelytien siirtämistä ylös Patterimäen länsirinteeseen Raide-Jokerin tunnelin suuaukon yläpuolelle
  • Raide-Jokerin pelastustien rakentamista Patterimäen lännenpuoleiseen metsään. 

Uhanalaisen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat lailla tiukasti suojeltuja

Pajamäen alueella sijaitsee kolme liito-oravan ydinaluetta, joista kaksi kumotun asemakaavan 12477 kattamalla alueella: toinen Patterimäen idän- ja toinen sen lännnenpuoleisessa metsässä.

Toteutuessaan asemakaava 12477 olisi hävittänyt kokonaisuudessaan liito-oravan ydinalueen Patterimäen itäpuolella. Länsipuolella asemakaava 12477 olisi hävittänyt ydinalueella sijaitsevan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan.

Länsipuolen ydinaluetta uhkaa edelleen Raide-Jokerin ratalinjaus, joka on erillinen asia ja tällä hetkellä Helsingin hallinto-oikeuden käsiteltävänä. 

Liito-orava on uhanalainen laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin nojalla kielletty. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan ydinalueella sijaitsevia puita, joita liito-orava käyttää lepoon ja pesimiseen. Suojelun piirissä ovat myös näiden puiden välittömässä läheisyydessä olevat puut, joita liito-orava tarvitsee ruokailuun, suojaksi ja liikkumiseen puusta toiseen. 

Voit tutustua Pajamäen liito-oravien elämään YouTubessa (kuvaaja: Janne Salomeri, Pajamäki)

Teknoksen maalitehtaan läheisyyteen ei saa rakentaa asuintaloja 

Teknos käyttää toiminnassaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, joten kaavoituksessa tulee noudattaa ns. Seveso III -direktiiviä. Direktiivin mukaan suuronnettomuusvaaraa aiheuttavan laitoksen lähelle ei saa kaavoittaa asuntoja. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) onkin määritellyt Teknoksen ympärille yhden kilometrin laajuisen konsultointivyöhykkeen, jolla kaavoituksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota riittäviin suojaetäisyyksiin. Asemakaavassa 12477 asuinkorttelit oli sijoitettu kokonaan tälle vyöhykkeelle, osa taloista alle 150 metrin etäisyydelle tehtaasta.

Teknokseen liittyviä riskejä ovat kemikaalivuodot, räjähdys ja tulipalo. Uudenmaan ELY-keskus teki asemakaavasta oikaisukehoituksen, jossa se vaati ko. korttelin kaikille taloille tp-merkintää. Tp-merkintä tarkoittaa sitä, että talot saisi rakentaa vasta kun vaaraa aiheuttava tehdas on poistunut. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin olla noudattamatta oikaisukehoitusta, sillä kaupungin mukaan tällainen merkintä siirtää asuinkerrostalon rakentamisen epävarmaan tulevaisuuteen. Hallinto-oikeuden mukaan kaavapäätös on lainvastainen.

Pitkä prosessi

Patterimäen itäpuolelle on suunniteltu rakentamista jo useiden vuosien ajan. Pajamäki-seura on ottanut suunnitelmiin kantaa ensin yleiskaavoituksen ja sitten asemakaavoituksen lukuisissa eri vaiheissa:

  • Asemakaava asuinrakentamisesta esiteltiin vuonna 2015, ja Pajamäki-seura jätti siitä muistutuksen.
  • Seuraavaksi tiivis asuinrakentaminen oli Helsingin yleiskaavassa vuonna 2016. Pajamäki-seura valitti yleiskaavasta Helsingin hallinto-oikeuteen, joka 2018 kumosi asuinrakentamisen alueella. Helsingin kaupunki valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ei myöskään sallinut asuinrakentamista Teknoksen läheisyyteen.
  • Helsingin kaupunki jatkoi kuitenkin asuinrakentamisen kaavoittamista, ja Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi nyt kyseessä olevan asemakaavan 12477 keväällä 2019. Pajamäki-seura ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry sekä muutamat yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. 
  • 29.9.2020 Helsingin hallinto-oikeus päätti kumota asemakaavan 12477 lainvastaisena.

Helsingin kaupungilla on mahdollisuus hakea Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Voit tutustua yksityiskohtaisemmin prosessin vaiheisiin ja Pajamäki-seuran kannanottoihin: Pajamäki-seura ry:n kannanotot

Päätös osoittaa, että luontoarvoja tulee kunnioittaa ja asumisen turvallisuudesta huolehtia

Pajamäki-seura on tyytyväinen Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen. Päätös osoittaa, että luontoarvot ja asumisen turvallisuus tulee huomioida kaavoitus- ja rakennushankkeissa.

Päätös osoittaa myös, että pitkäjänteisellä ja vaativalla vapaaehtoistyöllä kaupunkiluonnon puolustamiseksi on merkitystä.  

Kiitämme Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:tä avusta, asiantuntemuksesta ja yhteistyöstä. Lisäksi kiitämme kaikkia liito-oravakartoituksiin osallistuneita, valitusten laatimisessa auttaneita sekä työtämme muilla tavoin tukeneita pajamäkeläisiä ja muita kaupunkiluonnon ystäviä. 

Lue lisää: