Tärkeä lähiluontomme

Auringonlasku Pajajmäen kaupunkimetsässä
Kuva: Sanna Saari-Salomeri

Toukokuussa 2020 toteutetun kyselyn tulokset kertovat, että Pajamäen lähiluonto merkitsee asukkaille paljon. Siihen kohdistuvat suunnitelmat aiheuttavat monelle surua, suuttumusta, turhautumista ja voimattomuutta.

Pajamäen lähiluontoon on jo vuosien ajan kohdistunut Helsingin kaupungin monenlaisia rakentamissuunnitelmia. Niiden toteutuessa suuri osa Patterimäkeä ympäröivästä kaupunkimetsästä jää Raide-Jokerin linjauksen ja sen pelastustien, uusien asuintalojen ja pihakatujen sekä Patterimäkeen suunnitellun varikkoluolan maanpäällisten osien (toimistorakennus ja polttoaineen jakeluasema) alle.

Toukokuun 2020 lopussa pajamäkeläinen Sanna Saari-Salomeri kartoitti opiskelutehtäväänsä liittyneen kyselyn avulla sitä, millaisia merkityksiä lähiluonnolla asukkaille on ja millaisia ajatuksia ja tunteita tilanne herättää.

Kysely toteutettiin sähköisellä lomakkeella ja siitä kerrottiin kaupunginosan Facebook-ryhmässä. Voit edelleen tutustua kyselyyn, vaikka sen vastausaika on päättynyt.

Kyselyyn saatiin 111 vastausta

Kyselyyn vastasi yhteensä 111 henkilöä, mikä on noin 15 prosenttia kaupunginosan Facebook-ryhmän jäsenistä ja ryhmän yleiseen aktiviisuuteen nähden paljon. Pelkästään ensimmäisen päivän aikana kyselyyn vastasi 60 henkilöä. Vaikuttaakin siltä, että kyselyä pidettiin tärkeänä ja sille oli tarvetta.

Iältään vastaajat olivat 20 ikävuodesta yli 80-vuotiaisiin. Ikäryhmistä niukasti suurin (25 %) oli 31-40-vuotiaat. Vastaajista 86 prosenttia asuu ja 6 prosenttia on asunut aiemmin Pajamäessä. Vastaajista 8 prosentille kaupunginosa on muutoin tuttu. Vastaajista 67 prosenttia oli naisia.

Lähiluonto merkitsee paljon

Jo entuudestaan on tiedetty, että pajamäkeläisille lähiluonto on tärkeä asia ja että sillä on asukkaille hyvin monenlaisia merkityksiä. Kysely vahvisti tämän ajatuksen: vastaajista 85 prosentille lähiluonto on hyvin tärkeä ja 14 prosentille melko tärkeä. Vastaajista vain kahdelle (alle yksi prosentti) lähiluonto ei ollut kovin tärkeä.

Kyselyn tulokset kertovat myös lähiluonnon todella monenlaisista merkityksistä. Kyselylomakkeen valmiista vaihtoehdoista kolme suosituinta olivat lähiluonnon merkitys 1) ulkoilun ja liikunnan 2) rentoutumisen ja virkistymisen mahdollistajana ja 3) luonnon ilmiöiden tarkkailun mahdollistajana.

Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vastaajat nostivat esiin myös lukuisia muita lähiluonnon merkityksiä. Monet kertoivat luonnon merkityksestä psyykkisen hyvinvoinnin tukijana: luonto lievittää stressiä ja huolia, tuo yleistä mielihyvää ja voi toimia suorastaan terapiana. Vastauksissa kerrottiin myös muun muassa lähiluonnon esteettisistä, kulttuurihistoriallisista sekä omiin tai oman perheen muistoihin liittyvistä merkityksistä.
Esiin nousi myös kaupunkiluonnon arvo sinänsä verrattuna rakennettuun kaupunkiympäristöön. Vastaajista muutamat kertoivat muuttaneensa alueella nimenomaan sen luonnonläheisyyden vuoksi.

Tunteista yleisin: suru

Kyselyn toinen pääteema liittyi siihen, millaisia tunteita vastaajat tuntevat lähiluontoon kohdistuvien rakentamissuunnitelmien vuoksi. Vastaajat saivat valita ehdotetuista tunteista niin monta kuin halusivat. Lisäksi he saivat kertoa vapaasti avoimena vastauksenaan, jos vaihtoehtojen joukosta puuttui joitain heidän itsessään tunnistamisia tunteita.

Vastaukset kertovat, että lähiluontoon kohdistuvat suunnitelmat herättävät vastaajissa selvästi enemmän vaikeita kuin myönteisiä tunteita. Annetuista vaihtoehdoista vastaajat kokivat eniten surua (66 %), turhautumista (58 %), suuttumusta (48 %) ja voimattomuutta (45 %).

Vastausten joukossa oli myös tilanteeseen sopeutumisesta kertovia tunteita: 32 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sopeutumisen tunnetta, 20 prosenttia hyväksyntää ja 9 prosenttia tyyneyttä. Pieni osa vastaajista raportoi selkeästi myönteisiä tunteita: innostuksen tunnetta koki 9 ja iloa 5 prosenttia vastaajista.

Avoimissa vastauksissaan (37 kpl) kyselyyn vastanneet kuvasivat hyvin monenlaisia ja vivahteikkaita tunteita kuten hämmennys, turvattomuus, pelko, epäluottamus (kaupunkia ja viranomaisia kohtaan), raivo ja armoton vitutus. Pieni osa vastaajista kertoi myönteisemmistä tunteista kuten voimaantuminen ja varovainen toiveikkuus. Muutamissa vastauksissa tuotiin esiin myös tunteiden ja ajatusten ristiriitaisuutta: lähiluontoa uhkaavat muutokset voivat herättää samaan aikaan sekä pelkoa että uteliaisuutta.

Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset kertovat vastaajien monimuotoisesta ja syvästä kiintymyksestä lähiluontoa ja -ympäristöä kohtaan. Ne kertovat myös siitä, että ajankohtainen tilanne herättää ihmisissä paljon tunteita, joista yleisimmät ovat vaikeita.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet olisi tai saattaisi olla kiinnostunut käsittelemään tilanteeseen liittyviä tunteita ja ajatuksia jollain tavalla yhdessä. Jos mielessäsi on tähän liittyviä toiveita tai ideoita, otathan yhteyttä: sanna.saarisalomeri@gmail.com.

Lämmin kiitos kaikille kyselyyn vastanneille.

Kysely liittyi vapaaehtoisena tehtävänä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston kurssiin Ympäristöahdistus – tieteidenvälisiä näkökulmia 5 op. Kurssin luennot ovat katsottavissa Avoimen yliopiston YouTube-kanavalla. Kurssin opettajana toimi dosentti, tutkija ja tietokirjailija Panu Pihkala.